Minulle tuli muutama vuosi sitten täyteen 20 vuotta, kun olen ohjannut erilaisia liikuntaryhmiä. Tähän en laske tekemääni taitoluisteluvalmennusta (kts. blogi 21.7.2021). Itse asiassa lopetin ryhmien vetämisen vähää ennen kuin sairastuin minut invalidisoivaan virustautiin (kts.blogit 7.5, 2.10, 5.10.2021). Siinäkin taisi olla noituutta tai ennaltatietämistä takana (kts. blogi 5.5.2021), että osasin laittaa pillit pussiin juuri ennen H-hetkeä.
Pidin jumppaa/allasjumppaa/ulkoliikuntaa hyvin erilaisille ryhmille omakotitaloyhdistyksissä, naisvoimisteluseurassa, parin eri työpaikan vapaa-aikayhdistyksessä, kaupungin alaisuudessa jne. Ohjaustunteja saattoi olla useampi viikossa työpäivien jälkeen. Motivaatio ryhmien pitämiseen oli lisätienestien ohessa fyysisen kunnon ylläpitäminen ja esiintymishalu. Minulle esiintyminen luistellen, tanssien tai voimistellen on ollut aina luontevaa. Näytteleminen tai esim. puheen pitäminen onkin sitten jo toinen juttu.
Lapsena esiinnyimme paljon laulaen lapsuudenystäväni (kts.blogi 29.6, 5.9.2021) ja hänen veljensä kanssa, varsinkin kahden viikon Somerolla viettämämme kesäloman aikana. Mökillä ei ollut tv:tä, joten me lapset keksimme illan ratoksi aina uudet esitykset. Ainakin Katri-Helenan 70-luvun biisit tulivat kuulijoille tutuiksi viimeistään silloin.
 |
| Kesä 1977 |
Anyway, huvittavinta tässä jutussa on se, että saan sitten joskus vähäpätöistä taiteilijaeläkettä (TaEl-työt) työeläkeotteen mukaan. Eli olisin voinut pitää '20-vuotistaiteilijajuhlat', vähän niin kuin OIKEAT taiteilijat tuppaavat pitää.
Lopettamispäätöstä en ole katunut. Tai niin, ettei enää tule venyteltyä kuin satunnaisesti. Ehkä sitäkin sitten, kun elämäni rauhoittuu ja aikaa jää enemmän itselle kuin nyt.
Valokuvaaja ei ole tiedossa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti