Polttopuita 11

 

Ettei totuus unohtuisi, niin tänäänkin oltiin porukassa tekemässä polttopuukuormaa. Nämä puut tulevat niin sanotusti omaan käyttöön. 

Tänään oli paljon parempi ilma olla metsätöissä, kun oli kirkasta ja tyyntä.

Siirtolohkareet tulevat 'valloitetuiksi'

Polttopuita 10

 

 Tänään olimme apuna eräälle tuttavalle polttopuun ajossa metsästä pihaan. Kolme kuvan mukaista puukuormaa siirtyi ensin kuivumaan ja sen jälkeen jatkojalostukseen. 

Sade haittasi viimeisen kuorman tekoa, mutta muuten tulihan ulkoiltua ja liikuttua.

Koira 37

 

 Kaikkea kanssa! Tänään koiranpentuni oksensi sukkaparin sisuksistaan. Ja kummallisinta on se, että sukat näyttävät ihan oudoilta. Eli se on syönyt ne kyläillessään, eikä niitäkään paikkoja ole monta. Ja kyläilyistä on jo aikaa.

Kun käytin koiraani 4 kuukauden ikäisenä rokotuksella, kysyin eläinlääkäriltä sen aamupahoinvoinnista. Silloin pohdimme koiran kovaa kasvua ja tyhjää mahalaukkua oksentamisen syyksi. Nyt ajattelen asiaa toisin, varsinkin kun ihan viime päivinä koira on yökkäillyt enenevissä määrin.

Minulta puuttuu yksi sukka. Olen epäillyt koiraani asiasta ja nyt sain varmennuksen. Lieköhän se vielä olemassaan koiran sisuksissa, vaiko tullut luonnollista tietä ulos?

Rinnakkaistodellisuus 3

 "Onneksi, Georgeou sanoi, on olemassa ääretön seikka nimeltä mahdollisuus ja toinenkin hyödyllinen seikka nimeltä todennäköisyys."

Lainaus Rachel Cuskin (suomennos 2018) kirjasta Ääriviivat, s. 117.

"Rachel Cusk (s. 8. helmikuuta 1967 Saskatoon, Kanada) on brittiläinen kirjailija, joka on kirjoittanut romaaneja, novelleja ja muistelmia. Hänen esikoisteoksensa Saving Agnes julkaistiin vuonna 1993. Tämän jälkeen häneltä on ilmestynyt useita romaaneja sekä muutamia omaelämäkerrallisia teoksia, joissa hän on tuonut esille rehellisesti muun muassa omia negatiivisia tuntemuksiaan äitiydestä. Vuonna 2014 ilmestyi Ääriviivat, joka on ensimmäinen osa trilogiasta, jossa Cusk pyrkii irrottautumaan romaaniperinteen kerronnallisista tavoista tuoda kertoja esille."

Lähde: Wikipedia

Maatuvien lehtien pitsiä

Ruben Stillerin radio-ohjelmassa Mies Putinin korvassa 21.10.2022, hän haastatteli emeritusprofessori Kari Enqvistiä ajasta.

"Aika on ehkä jossain mielessä mysteeri.[...] Se mikä on se mysteeri, jolle ei ole mitään selitystä. Miksi aika kulkee? Miksi me emme, ja ehkä vielä lisäksi, miksi se kulkee eteenpäin?[...] Ajassa me liikutaan vaan ja ainoastaan eteenpäin ja miksi on näin, niin siihen ei ole mitään selitystä. Se joka, joku tuntuu olevan maailman ominaisuus, mutta me ei ymmärretä onko sille joku syy?"  

"Joskus unessa saattaa tulla tunne, että on nähnyt saman unen ennenkin, että näkee sen yhä uudestaan, ja kuitenkin tietää, ettei se ole niin yksinkertaista. Tietää, että on olemassa kokonainen maanalainen järjestelmä, jota sanotaan paremman puutteessa 'uniksi', eikä se ole samanlainen järjestelmä kuin tiet tai tunnelit vaan pikemminkin elävä verkosto, joka mutkittelee ja suoristuu, ennakoimaton mutta kuitenkin tuttu – olet siellä nyt, olet ollut siellä aina."

Alice Munro kirjassaan Nuoruudenystävä (suomennos 2015), s.50.

"Alice Ann Munro (o.s. Laidlaw, s. 10. heinäkuuta 1931 Wingham, Ontario, Kanada) on kanadalainen kirjailija, joka tunnetaan erityisesti novelleistaan. Hänelle myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto vuonna 2013. Munron suomennettuja novellikokoelmia ovat muun muassa Hyvän naisen rakkaus (1998) ja Karkulainen (2004)."

Lähde: Wikipedia

Toipilas 7

 Tänään kävin 6 viikon kontrolliröntgenkuvissa ja saan jättää saapasortoosin pois. 

Toipuminen ei ole edennyt niin kuin olisi pitänyt. Olen mitä ilmeisemmin saanut eräänlaisen hermovaurion oikeaan jalkaani. Se tuli toisen kipsin aikana (kts. 13.9. ja 14.9.2022 blogit). Kipsi oli liian kireä, ja se ehti olla vajaan vuorokauden. 

Liian kireä kipsi esti normaalin verenkierron kudoksissa ja hermokudos on niistä herkin. Eli verenkiertolama aiheutti hapenpuutteen kudoksissa.

Oireita on ollut ihan alusta saakka, mutta olen halunnut olla niitä huomioimatta. Välillä näyttikin jopa hyvältä, mutta viime viikonloppuna tuli selkeä muutos huonompaan. 

Kaikesta huolimatta olen tämän 6 viikon aikana kävellyt 200 km. Olen myös elvyttänyt itselleni taas uimisen järvessä, ainakin aamuisin. 

"Use it, or lose it!"

Kuva tältä aamulta suolta, kun se on jo jäätymässä (-6°C)

Koira 36

 Tällä viikolla koiranpentuni täyttää 5 kuukautta. Se painaa reilut 23 kg! Takajalka nousee jo useimmiten pissatessa. Sen histiosytooma - ihomuutos, on pysynyt ennallaan (kts. blogi 15.10.2022).

Kuva tältä aamulta; -3°C

Koira toimii jo todella hyvin maastossa. Enää sen ei tarvitse jumitella; kokemukset emännän suunnistusvaistoon ja luomaan turvaan on tuonut sille ilmeistä luottamusta. Tai niin sen tulkitsen.

Koira ja sen emäntä

Koti 6

 Samana päivänä kuin Hypo (Suomen Hypoteekkiyhdistys) julkisti asuntoluokkaluokitusarvionsa, se myöhemmin julkisti myös tulevaisuusluokituksensa, missä ennustetaan Suomen kuntien väestörakennetta ja siitä johtuvaa asuntomarkkinoiden eriarvoistumisen lisääntymistä.

Jos asuntoluokkaluokitusarvio koostuu 25 muuttujasta, niin tulevaisuusluokitukseen on valittu vain viisi erityisesti väestörakennetta kuvaavaa muuttujaa. Varsinkin nuorten ja naisten osuus kunnan asukkaista ja nuorten väestön koulutusrakenne saavat huomiota. Näistä muuttujista osaa hieman tyhmempikin ennustaa, ettei Suomen maaseutu tule saamaan kovin häävejä tulevaisuusarvioita. 

Tätä taustaa vasten vertailin taas omaa sijoittumistani Suomen kartalle. Muutin Tampereelta, mikä saa tulevaisuusarviossa ainoana Suomen kaupungeista AAA -  luokituksen ja nykyinen kuntani CCC! Eli pudotusta tulee viisi luokkaa. Siis vieläkin enemmän kuin asuntoluokkaluokitusarviossa.

No, minun tulevaisuuteni on täällä. Ja toivon totisesti etten joutuisi omasta kodistani enää koskaan muuttamaan kuin vasta sinne viimeiseen leposijaan. Perillisiä kun ei ole, on  samantekevää mikä kiinteistöni arvo on silloin.

Lähde: Närhi, J. (2022) Hypon ennuste: Suomen jako menestyviin ja kurjistuviin alueisiin voimistuu - näin pankki arvioi kuntasi kehittyvän. Helsingin Sanomat. 21.10.2022.

Luonnon värit 3

 Tässä luonnon väri-iloittelua syksyn edetessä.

Koivunlehti (Betula) haavanlehdellä (Populus tremula)

Kelloköynnös (Cobaea scandens)

Rahkasammal (Sphagnum)

Kotkansiipi (Matteuccia struthiopteris)

Koti 5

 Tänään Helsingin Sanomat ja Yle julkaisivat Suomen Hypoteekkiyhdistyksen (Hypo) tekemän Suomen asuinalueiden "houkuttelevaisuusluokituksen", asuntoluottoluokitusarvion.

"Hypo kertoo nyrkkisääntönä, että mitä parempi sijoitus alueella on sen luokittelussa, sitä edullisempaa rahoitusta kunnan asukkaat saavat asuntolainoihin ja taloyhtiöt korjaushankkeisiin."

Tampereen vetovoimaisuutta hehkutetaan Hypon arviossa.

Vertailin mielenkiinnosta omaa historiaani. Myin 20 kuukautta sitten kerrostaloasuntoni Tampereelta ja muutin maaseudulle asumaan. Asuntoluottoluokitukseni putosi AA -luokasta BB -luokkaan (luokat: AA, A, BBB, BB, B, CCC, CC).

Muutto Tampereelta helmikuussa 2021

Eihän se niin suoraviivaista ole; asuntoluottoluokitusarvioon vaikuttavat mm. asuntomarkkinoiden riskitaso, odotettu arvonkehitys kuten esim. uudet liikenneinfrastuktuurit tai suunniteltu asuntorakentaminen ja asuinalueen sijainti.

Jos vertaan omaa asumisviihtyvyyttäni tällä hetkellä entiseen, on ero kuin yö ja päivä. Tampereella työpaikka ja palvelut olivat todella lähellä, mutta rakentamisen tiivistyminen, ahtaus, melu ja luonnon pirstaloituminen skaalasi maaseudun omassa arviossani kaupungin edelle.

Nyt asun metsän keskellä, järven rannassa. Metsässä liikkuessa ei siellä juuri muita ihmisiä tapaa. Ympärillä on hiljaisuutta, puhdasta ilmaa ja vettä. 

Paikallinen "joulukuusi" = lupot ja naavat ovat bioindikaattorilajeja. Ne ovat herkkiä ilmansaasteille

Lähde:

Närhi, J. (2022). Hypo pani Suomen asuinalueet järjestykseen - näin houkutteleva asuinalueesi on. Helsingin Sanomat. 21.10.2022.

Kohtaamisia metsässä 13

 

Tiedätkö mitä kuva esittää?

Olin tänään koirani kanssa aamulenkillä. Kuljimme niin sanotusti ihan umpimetsässä. Koirani juoksi edellä ja löysi paikan ensimmäisenä. Paikka kiinnosti sitä kovasti ympäristöä myöten. Se ikään kuin otti 'metsästysmoodin' päälleen.

Katselin paikkaa tovin ja konsultoin ystäväänikin, mikä on aikoinaan harrastanut paljon metsästystä. VOIMIA J.M❤

Ja olihan minulla aavistus asiasta. Kyseessä on hirven (Alces alces) kiimakuoppa. En tietääkseni ole aikaisemmin kyseistä ilmiötä tavannut, tai sitten en ole ymmärtänyt näkemääni.

Syksyllä kiima-ajan alkaessa hirvisonni ilmoittaa olinpaikkansa sekä hirvilehmille että mahdollisille kilpaileville sonneille äännellen ja tuoksuviestejä lähetellen.

Sonni kuopii etujaloillaan maahan matalan kuopan, johon se laskee houkuttelevasti tuoksuvan virtsansa. Vaikutuksen tehostamiseksi se myös virtsaa kintuilleen, minkä seurauksena hajut seuraavat eläimen mukana.

Kun kiimaan tuleva hirvilehmä on tullut sonnin luo, se haistelee kiimakuoppaa ja saattaa virtsata siihen. Virtsan mukana erittyvät tuoksut paljastavat sonnille, milloin naaraan tiinehtyminen on mahdollista ja milloin se suostuu paritteluun. Kiimakuoppa on hirvien lyhytaikaisen parisuhteen ilmoitustaulu, joka välittää suvunjatkamiselle olennaisen tärkeät viestit.

Teksti Matti Helminen

Lähde: https://suomenluonto.fi/uutiset/kiimakuoppa-viestittaa/

Sienisaalis 3

 

Suppilovahverot (Cantharellus tubaeformis) kuvattuna jyrsijäperspektiivistä

Lähdin eilen uteliaisuudesta katsomaan löytyykö vielä kantarelleja (Cantharellus cibarius). Ja löytyihän niitä! Ja tietysti suppiksia.

Kuva on autenttinen. Näin loistokkaasti kantarelli tervehti minua syksyisessä metsässä

Sienisaalista

Ja sienisaaliin vartija

Kokeilua

 Täytyy myöntää, että nyt vasta tänään kokeilimme tehdä ruokaa leivinuunissa. Tämä ehkä myös siksi, että ensi yöstä on tulossa kylmä. 

Ennen uuniin menoa; edessä koiranpennun ruoka, taustalla tattaripuuro

Parin tunnin paistamisen jälkeen

Koiran ruoan tuoksu oli ainakin herkullinen, ja uunipuuro maistui kaikille. Pahasti en tainnut ajaa ojaan. Ja nyt tarkenee! 

Tästä on hyvä jatkaa😋

Retkellä

 

Teimme tänään koiranpennun kanssa retken ihan uuteen paikkaan ja sinne nuotion makkaranpaistoon. Valitsimme paikaksi puunjuurakon alta paljastuneen kallion syvennyksen, ettei turvepalo syttyisi. 

Olihan se koiralle elämys saada lämmintä makkaraa ja 'kahvileipää' jälkiruoaksi meidän evästellessä.

Uutta kohden 41

 

 Tässä kuvassa on sähköpääkeskus talon seinässä. Siihen ystäväni teki kuluneella viikolla johdoille koteloinnin (sähkökaapin alapuolella). Johdot tulevat Savon Voiman jakeluverkosta taloon. 

Samassa kuvassa talon kulmassa näkyvä puna-valkoinen lamppu on paineviemäripumpun häiriövalo. Häiriötilanteessa valo alkaa vilkkua.

Koira 35

 Huomasin koiranpennun rintakehällä reilu viikko sitten ihomuutoksen. Seurailin sitä muutaman päivän ja varasin eläinlääkäriin ajan, koska ihomuutos ei ollut palautuva (esim. metsästä saatu haavauma) ja se kasvoi koko ajan. 

Usko-koirani menehtyi viime tammikuussa sarkoomaan ja siksi olen 'allerginen' kaikenlaisille koiran ylimääräisille näppylöille.

Kävimme eilen eläinlääkärissä ja hän otti ohutneulanäytteen patista. Jo tutkiessaan koiraa hän epäili histiosytoomaa, nuoren koiran hyvänlaatuista ihomuutosta.

Ja sellaiseksi se osoittautui myös laboratoriotutkimuksessa🙏

Histiosytooma häviää yleensä itsekseen 1–3 kuukauden kuluessa. Jollei häviä, tai se kasvaa, alkaa häiritä koiraa tai vuotaa vertaa, se pitää poistaa.

Aiheesta kiinnostuneille https://www.embracepetinsurance.com/health/histiocytoma

Kohtaamisia metsässä 12

 

Tämän tarinan nimeksi sopisi paremmin 'Kohtaamisia rannalla'.

Tarinan ajankohta sijoittuu vuosituhannen alkuun. Menimme ystäväni kanssa souturetkelle helteisenä kesäpäivänä ja rantauduimme aikamme soudeltuamme erääseen niemeen, joka oli säästynyt rantarakentamiselta ja on sitä edelleenkin. Niemessä on muutamia mukavia kallioita, joilla voi päivää paistatella ja poukamia, joista uida. 

Tarkoitus oli käydä uimassa rannasta. Huomasimme onneksemme, että rantahiekassa järven pohjassa oli rikkinäinen pullonpohja, terävät lasinsärmät ylöspäin. Vaihdoimme uimapaikkaa, mutta sieltäkin löytyi samanlainen ja  niin niitä löytyi rannoilta useita! Keräsimme kaikki löytämämme pois. Uiminen jäi. Ikävä retken loppu!

Rikottujen pullonpohjien asettelu viittasi rantatontin omistajan konnankoukuksi 'ajaa' tunkeilijat pois rannoiltaan. Yksittäisen pullonpohjan löytyminen olisi voinut mennä retkeilijän piikkiin, mutta järjestelmällinen 'miinoittaminen' kertoi muusta. Liekö tekijä koskaan täysin ymmärtänyt minkälaista jälkeä rikkinäinen pullonpohja tekee ihmisen jalkapohjaan tai eläimen tassuun/sorkkaan.

Minulle kokemus riitti. Olen käynyt vain jäiden aikoihin niemessä, tai välttänyt rannoille menoa, jos olen käynyt niemessä samoilemassa. Joka tapauksessa käynnit ovat jääneet yhden käden sormin laskettaviin kertoihin.

Koli 9

6 kukkoa, 25 mustikkakukkoa, 50 kpl karjalanpiirakoita, 10 prk hirvenlihasäilykkeitä, 4 pkt hirviryynärimakkaraa yms.

 Tässä vielä kuva Kolilta ja Pohjois-Karjalasta hankitusta kotivarasta huoltovarmuutta silmälläpitäen. Suurimman osan tuotteista pakastan, ja se ei tietystikään ole huoltovarmuuden kannalta paras ratkaisu. Kuitenkin sähkökatkon aikana ja ruokatavaroiden ollessa jäässä, on muutama tunti aikaa toimia.

Kotivaraan olen vähitellen jo aikaisemmin hankkinut makaronia, kuivattua härkäpapua, lihasäilykkeitä em. lisäksi, näkkileipää, tomaattimurskaa ja -pyretta, jauhoja, suurimoita. Vesihuollon pitäisi toimii sähkökatkonkin aikana. Juomaveden saan läheisistä lähteistä tai järvestä ja käyttöveden järvestä, jos niikseen.

Ikävä todeta, että tällaiseen varautumiseen on menty. Joditabletteja ei onneksi tarvitse hamstrata. Ikä jo riittää😰

Koli 8

 Lyhyt visiittimme Kolilla päättyy tänään. Reissun tarkoitus olikin hakea pohjois-karjalaisia herkkuja; erilaisia kukkoja (liha-, peruna-, muikku-, ja lohikukkoja), mustikkakukkoja, karjalanpiirakoita, lihasäilykkeitä ja makkaroita. Huoltovarmuusvaraston täydennys😋

Ensimmäistä kertaa 25 vuoden aikana yövyimme Kolin ainoassa hotellissa (toista hotellia rakennetaan parhaillaan Kolin kylälle). Jos hotellilomalta haluaa lepoa ja palautumista, niin kyseisessä hotellissa se ei onnistu. Äänieristys on huonolaatuista.

Kävimme molempina päivinä lenkkeilemässä vaativissa maastoissa. Muistan joskus aikanaan äitini ja koirien kanssa Kolin huipulla nähneeni riekon (Lagopus lagopus). Nyt kuului pyyn (Tetrastes bonasia) vihellystä ja muutamia paikkalintujen ääniä.

Valtava haikeus valtaa mielen ja tuntuu rinta-alassa asti, kun Kolilta pitää pois lähteä. Paikka on iäksi syöpynyt mieleeni jonkinlaisena henkisenä kotina.

Koli 7

 Ah, pitkästä aikaa Kolilla! 

Tämä on 25:s vuosi, kun olemme käyneet vuosittain täällä. Ja aina yhtä sykähdyttävä, uljas, upea kokemus käydä Ukko Kolin huipulla, ja nähdä Pielinen saarineen, valot ja varjot järven pinnalla, ikimetsät. Näköala ei siis pettänyt tälläkään kerralla.

Tällä kertaa kansallispuistossa oli vain kourallinen ihmisiä. Jos Ukko Kolin huipulle on näköalaa katsomaan jossakin vaiheessa jonotettu, niin nyt saimme olla siellä ihan omassa porukassa. Luksusta!

Koiranpennulle kaikki oli kovin uutta ja ihmeellistä. Se pääsi kanssamme mukaan ravintolaan, ja vielä illan suussa kävimme hyvän ystävän ja hänen koiransa luona saunomassa Pielisen rannassa.

Uutta kohden 40

 Kylmään ja talveen varautumista. Autopistoketolppa on nyt viimeistelyä vaille valmis. Sähkökaapelissa on optio sähköauton lataamiseen, mutta toistaiseksi ajelen vielä polttomoottoriautolla, ja siksi autopistoketolppakin on hyvin perinteistä mallia.

Yhdistys

 Meillä paikallisilla on ollut suunnitelmissa perustaa järviyhdistys. Tapasimme ensimmäisen kerran vajaat kaksi kuukautta sitten ensi kerran epävirallisesti ja tänään luonani pidettiin alustava kokous. 

Olin kysellyt kautta rantain – sanonta sopii muuten hyvin teemaan – ihmisten halukkuutta järviyhdistyksen perustamiseen ja sain myöntäviä vastauksia. Tämä juttu on kytköksissä joskus aikaisemmin mainitsemaani luonnonsuojeluprojektiin.

"Sua lähde kaunis, katselen
likellä vettäsi,
kun pilven varjot vaeltavat
kuvastimessasi.

Kas, tuoll' on pilvi loistava,
ihana, kaunoinen.
Jo lähti pois pakenemaan -
hyvästi varjoinen.

Mä näitä nähden aattelen
mun omaa sieluain.
Niin moni pilvi kultainen
noin senkin jätti vain"

Järviyhdistyksen tavoitteena on suojella järviluontoa ja vedenlaatua. Yhdistysmuotoisena on mahdollista saada rahoitusta esim. vesien kunnostushankkeisiin.

Ongelmaksi on vuosikymmenten kuluessa muodostunut kirkkaan veden tummuminen. ELY:n tekemien vuosittaisten veden laatumittausten mukaan mitään hälyyttävää ei ole, mutta pyydysten limottuminen ja näkösyvyyden muutokset ovat olleet silminnähtäviä.

Suurimmat häiriöitä tuottavat tekijät ovat metsämaiden ojitus ja -hakkuut. Avohakkuulta poistetut puut eivät sido enää vettä, vaan se kaikki on maaperässä ja valuu ennen pitkää vesistöihin. Hulevesien mukana järviin joutuu kiintoaineiden lisäksi humusta ja ravinteita. Ne rehevöittävät vesistöt.

Alueen järvet ovat kuuluisia lähteistään ja kirkkaista vesistään. Jotain tarttis tehrä ennen kuin on liian myöhäistä!

Lähde: Lähteellä. Johan Ludvig Runebergin kirjoittama runo 1833. Wikipedia.

Lukuvelka 3

 

Tämä on blogini 600:s postaus. 

Viitaten otsikkoon: lukeminen kannattaa aina.

Tällä hetkellä luen Rachel Cuskin (suomennos 2018) trilogian ensimmäistä osaa Ääriviivat.

"Kiinnostavat ihmiset ovat kuin saaria, hän sanoi: heihin ei törmää kadulla tai juhlissa, vaan täytyy tietää missä he ovat ja mennä heidän luokseen sovittuna hetkenä." s. 78.

"Mutta tavallaan tuntuu kuin katsoisi vanhaa valokuvaa itsestään. Jossain vaiheessa tiedot pitää päivittää, sillä yhteydet entiseen minään ovat yksi toisensa jälkeen katkenneet." s. 40.

"Minä sanoin, että olin puolestani alkanut yhä enemmän arvostaa passiivisuutta, mahdollisimman tahdotonta elämää. Jos kaikin voimin yrittää, voi tehdä melkein mitä tahansa, mutta yrittäminen, siltä minusta tuntui, on lähes aina merkki siitä, että ui vastavirtaan, pakottaa tapahtumia sellaiseen suuntaan johon ne eivät luonnostaan pyri, ja vaikka voi toki sanoa ettei ole mahdollista saavuttaa mitään ellei jossain määrin ponnistele luontoa vastaan, tuon näkemyksen ja sen seurausten keinotekoisuus tuntui minusta – jos nyt suoraan sanottiin – vastenmieliseltä. Ne asiat joita halusin, sanoin, ja ne jotka ilmeisesti voisin saada olivat kaukana toisistaan, ja ennen kuin olin lopullisesti sopeutunut tähän tosiasiaan, olin päättänyt olla haluamatta mitään." s. 142-143.

Samanaikaisesti kuuntelen Wagnerin Valkyyriaa Yle Radio 1:ltä. Yritän sivistää itseäni ja 'altistaa' sellaisellekin musiikille, jota en ennen olisi kuunnellut "kuuna päivänä".

Koira 34

 Tässä on koiranpennustani julkaistut 4H-järjestön valtakunnalliseen levikkiin tarkoitetut kuvat.

Koira seisoo taustalla

Koirasta on kehittymässä hyvä vahtikoira. Eräänä päivänä aidattuun ja porteilla suljettuun pihaani ilmestyi mies. Olin toki miehen nähnyt muutamia kertoja, mutta koiralle hän oli vieras. Koira haukkui möreästi ja vihaisesti karvat pystyssä miestä. Voi, kuinka onnellinen olin koiran reaktiosta, sillä en ollut itse miestä huomannut.

Sen jälkeen koira on tuntunut kuuntelevan erityisen huolellisesti ympäristöä ja sisällä ollessa kulkee eri ikkunasta toiseen, jos se vaistoaa jotakin outoa. 

Siitä tulee hyvä kaveri kaiken puolin🐕❤

🇺🇦🕊🇺🇦🕊🇺🇦🕊6

 "En tiedä, millä aseilla kolmas maailmansota käydään, mutta neljännessä maailmansodassa taistellaan kepeillä ja kivillä."

Albert Einstein

Lainaus lainauksesta Don DeLillon kirjasta Hiljaisuus 2022, s. 7.

Venäjän vetäytyessä Ukrainasta ja Venäjän kansalaisten tietoisuuden ja kritiikin lisääntyessä hiipii yhä vahvemmin pelko Putin epätoivoisesta yrityksestä voittaa sota. Sananlasku sanoo:" sodassa ja rakkaudessa kaikki keinot ovat sallittuja." Toivottavasti ydinaseet eivät kuuluisi tähän keinovalikoimaan, vaikka niillähän ainakin Putin ja Medvedev ovat jo pitkään peloitelleet.

Einsteinin sanontaan viitaten olemme lähellä kolmatta maailmansotaa.

Rinnakkaistodellisuus 2

Tässä todellisuudessa tehty uunikirjolohi mm. juuston, ranskankerman, parsakaalin, basilikan ja limen kera

 "Kaikki tapahtui hitaasti, mieleni oli tyhjä, koko matka Anna Prinzin luota tähän hetkeen, kotioveltani tähän parvekkeelle, kuin meillä kaikilla olisi kaksi mahdollista elämää." s.152.

"Anna ei sanonut mitään, selitin hetken kuluttua, että ehkä matka johtui myös siitä, ettei kaikki enää ollut kohdallaan. En osannut sanoa mitä oli tapahtunut. Eeva sanoi kadottaneensa minut. Tai ehkä oli niin, että hänen elämänsä oli jossain muualla, ja minä olin vain erehdys, sivuraide, jolle hän oli eksynyt muutaman kummallisen sattuman kautta. Ehkä syyt olivat olleet olemassa jo sinä päivänä kun oli antanut hänelle kukkivan gardenian, ja sen tuoksu oli hetkeksi lumonnut hänet. Tai ehkä kysymys oli yksinkertaisesti vain ajasta, en tiennyt.

Anna sanoi, että ehkä kysymys oli todellakin ajasta, siitä luultavasti. Mutta kummallisiin sattumiin hän ei uskonut, pikemminkin sattumiin, jotka kirjoittivat itse itsensä, tai siihen, että asiat tulivat tietyllä hetkellä todennäköisiksi. Ja jos uskoi niin, Anna sanoi, sattumien tapahtumista oli mahdollista edesauttaa lisäämällä tapahtumien todennäköisyyttä, ja siihen oli tunnetusti monia keinoja." s. 112.

Lainaukset Joel Haahtelan kirjasta Perhoskerääjä, 2006. 

Perhoskerääjä on hyvin mielenkiintoinen lukukokemus. Suosittelen!

Hajamietteitä 12

 Sain passin 'täällä maalla' viidessä päivässä. Kävin maanantaina passikuvassa ja perjantaina minulla oli jo uusi passi kädessä. Se tietysti onnistui vain siten, että menin jonottamaan poliisiaseman lupapalvelun eteen tuntia ennen paikan aukeamista. Ajanvarauksella seuraava vapaa aika olisi ollut reilun parin kuukauden päässä ja keskellä päivää, eli se olisi tarkoittanut lähtemistä töistä normaalia aikaisemmin.

Kirjoitin blogissani 8.9.2022, miten olin toivonut seurakunnalta kodin siunaamista tupaantulijaisten yhteyteen. Jättäessäni seurakunnalle palautetta sähköisesti ruksasin myös täpän, missä toivoin yhteydenottoa seurakunnalta asian tiimoilta. Sitä ei ole kuulunut ja tein sitten seuraavan siirron, eli erosin kirkosta. 

Olen maksanut kirkollisveroa tähän saakka ja käyttänyt seurakunnan palveluja hyvin vähän: kasteessa pääsin seurakunnan jäseneksi, rippikoulun lisäksi olen saattanut vain äitini hautaan, olen parin nuoren ihmisen kummi ja käynyt muutaman kerran äänestämässä seurakuntavaaleissa. Paljoa en mielestäni pyytänyt. 

Mustikan (Vaccinium myrtillus) ruskaisia lehtiä

Nyt sairauslomalla koen vasta 'juurtuvani' tähän taloon ja ympäristöön, kun olemme koiranpentuni kanssa ottaneet sitä haltuun. On aikaa seurata luonnontapahtumia, lukea ja tuntea suurta kiitollisuutta kaikesta: ystävistä, koirasta ja elämästä. Nyt on hyvä hetki pysähtyä ja hoitaa ylikuormittunutta kehoa ja mieltä.

Toipilas 6

 

 Jalkani leikkauksesta on kulunut kolme viikkoa. Viitteitä hermovauriosta on ollut jo jonkin aikaa, eli ihohermon katkeamisen vuoksi (leikkausviilto). Olen päässyt haavojen hoidossa etenemään niin, etten käytä enää niiden päällä lainkaan haavataitoksia. Nyt kuitenkin ulkokeräksen pinnallisen hermon hermovaurio aiheuttaa erityisesti yöaikaan suhteetonta kipua ärsytykseen nähden = allodynia. 

Toisin sanoen haava-alueen suora kontakti patjaan tai peittoon aiheuttaa polttavan kivun. Ja yöaikaan varmaankin siksi, kun muita ärsykkeitä ei juurikaan ole.

Päivisin sukka eristää, sekä muut ärsykkeet että pystyasento/liike vievät huomiota pois. Mutta annas olla, kun yö saapuu💥

Yöksi joudun pukemaan tukisukan (polvisukka) jalkaani, että pystyn nukkumaan. Karaisuhoito on avain kivun hallintaan vähitellen, toivottavasti.

Ainakaan alaraajan käyttämättömyydestä ei voi syyttää. "If you don't use it, you loose it!" 

Kuunteluvinkki 3

 

Yle Areenassa on kuunneltavissa radioessee nimeltä Mökki. Se on ilmestynyt kuunneltavaksi tänään ja on varmaankin ainakin vuoden kuunneltavana.

Miten olenkaan käsitellyt samaa tematiikkaa tässä blogissani.