Tämä ei ole "heikkohermoisille".
Maaliskuussa 2020 olin tapani mukaan koirani kanssa aamulenkillä mökin maisemissa. Kiersimme erästä järveä ympäri, ja jouduin järven soisen maaston takia nousemaan rannasta hieman ylemmäs metsään. Huomioni kiinnittyi isoihin riistan jälkiin ja kuvasinkin jälkeä vertaillessani sitä omaan jalkaani.
Kuten kuvasta näkyy, on hankiainen. Kiertelin lähistöllä seuraten jälkiä ja löysin...
... joutsenen ruumista oli yritetty peittää.
Palasin takaisin ensin löytämiini jalanjälkiin ja otin yhteyttä ystävääni (kts. blogi 7.11.2021), joka tulkitsi jäljistä ja saaliin peittelystä asialla olleen ilveksen (Lynx lynx).
'Venynyt' jalanjälki on nuoskalumen aikaan tullut, kun tassu on liukunut lumella. Siksi se näyttää niin pitkältä.
Järven jäällä olin aikaisemmin nähnyt laulujoutsenparin (Cygnus cygnus). Ne olivat tulleet jo aikaisin varaamaan pesimäpaikkaa. Ilmeisesti ilves (Lynx lynx) on yllättynyt yön pimeinä tunteina ne nukkumasta jäältä ja raahannut sitten saaliinsa metsään.
Kiersin järven ympäri ja ilveksen parempilaatuisia jälkiä löytyi runsaasti myös järven toiselta puolelta. Kysellessäni naapuriltani (kts. blogi 3.4.2021) luontohavainnoista, hän mainitsi nähneensä ilveksen keskellä kirkasta päivää läheisen järven jäällä samaisena keväänä. Hän oli ollut koiransa kanssa lenkillä, ja ilmeisesti ilves oli ollut päivälevolla läheisessä saaressa, vainunnut koiran ja lähtenyt liikkeelle.
Laulujoutsenet pariutuvat iäksi toisiinsa. Siitä lähtien on kiertänyt yksinäinen joutsen maisemissa. Surullista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti