Syksy 2

 

Kohti etelää

 Tänään ovat olleet hanhet (Anserinae) muutolla. Koillisvirtaus on siivittänyt niiden muuttoa Kuolan niemimaan ja Vienanmeren alueilta. Liekö lähestyvä talvi laittanut vipinää siipiin ja joukot ovat saaneet "liikekannallepanokäskyn"?

Koira 33

 

 

 Koiranpentu täyttää tällä viikolla 4 kuukautta ja se painaa 18 kg. Siitä on tullut yhtäkkiä iso poika niin fyysisesti kuin psyykkisesti. Se ei enää välitä nukkua niin paljon ihmisen vieressä kuin aikaisemmin ja korisänky piti vaihtaa isommaksi sen käydessä ahtaaksi. Se on myös alkanut vahtia pihaa ilmoittaen haukulla (ainakin toisinaan) tontille yrittävät (piha aidattu ja portit kiinni). Myös lenkillä ollessa se saattaa pelästyessään haukkua. Eli jonkinlainen reviiritietoisuus on sillä kehittymässä.

Entiset koirani ilmoittivat varsin pontevasti vierailijoista, joka antoi minulle turvallisuuden tunteen.

Vuorenvalloittaja; se haluaa nousta kivien ja siirtolohkareita päälle. Tänne se piti nostaa!

Karannutta palloa hakemassa. Samalla se totuttelee huomioliivin käyttöön

Fasaanijahtia harjoittelemassa

"Loppu hyvin, kaikki hyvin" -poseeraus

Toipilas 5

 

Yksilöllinen ortoosi vaihtui saapasortoosiin

 Leikkauksesta on kulunut 2 viikkoa ja se tietää muutoksia lääkitykseen, haavanhoitoon ja immobilisaatioon.

Muutama päivä sitten lopetin verenohennuslääkityksen, vaikka yksilöllisen ortoosin olisin saanut virallisesti tänään poistaa (kts. blogi 17.9.2022). Kävi vain niin, että eilen hain koirani kanssa järvelle karanneen pallon veneellä ja kastelin ortoosini lahjakkaasti. Joten poistin sen jalastani jo viime yöksi.

Saapasortoosiin siirtyminen tarkoittaa sitä, että saan olla öisin ilman sitä. Käyttö on vain liikkuessa.

Haavoilta ompeleet sain pois tänään. Huomenna voisin mennä jo saunaan ja uimaan🤭

🇺🇦🕊🇺🇦🕊🇺🇦🕊5

 Putinin ilmoitettua viime keskiviikkona osittaisesta liikekannallepanosta ja siitä seuranneesta venäläisten, etenkin miesten, halusta poistua Venäjältä, on Suomen sijainti ja asema vähintäänkin ristiriitainen venäläisille viisumien myöntämisessä. Haluamatta ottaa siihen enempää kantaa, toivon että Suomen päättäjät tekevät viisaita päätöksiä suhteessa ihmisoikeuksiin.

Olen uusimassa passiani ja katselin jo vanhentuneiden matkustusasiakirjojeni leimoja. 

Tunne- vai keräilyarvoa? Tunnepuolelle kallistuu minun kohdallani

Tuskin enää saan samanlaista leimaa passiini. Kävin Venäjän Karjalan Räisälässä 14. - 17.6.2012. Sieltä ovat minun äidinpuoleiset sukujuuret peräisin.

Paikallista 11

Ilta-auringon valaisema kimppu

Tässä on muutamia "uudissanoja" murrealueelta, jossa asun.

Holvata tarkoittaa reilusti, runsaasti, isolla kädellä. "Älä holvaa sitä!" Tarkoittaa suomeksi: älä tuhlaa sitä.

Hakaroida tarkoittaa hiertämistä. Hiekka hakaroi silmissä.

Kirvo tarkoittaa saavia.

Tormakoitua tarkoittaa napakoitua, tiivistyä.

Rötväillä tarkoittaa laiskottelua, kuten esim. pitää ns. alushousupäivää tai olla yöpaidassa koko päivä.

Koira 32

 

Kurkimuuttoa 25.9. Valokuvaaja I.P.

 Kuluneena viikonloppuna ovat olleet hyvät ulkoilusäät. Olen lenkkeillyt koirani ja kahden kyynärsauvan tukemana läheisissä maastoissa. Lenkkeilystä on molemminpuolinen hyöty. Koira saa kasvuun ja kehitykseensä tarvittavaa voimaa, nopeutta, kestävyyttä ja sen itsetuntoa lisääviä myönteisiä kokemuksia. Minä taas saan liikunnan lisäksi hienoja kokemuksia koirastani; iloa ja naurua sen toilailuista ja luontohavaintoja.

Hiljentymistä luonnossa

Tavallisesti vuolaana virtaava koski on pieni noro vain

Joen vedenpinta on hyvin matalalla

Tietysti joku lukijoistani voisi sanoa tälle toipilaalle kiinalaisen sananlaskun parren:"on parempi seistä kuin kävellä, parempi istua kuin seistä ja kaikkein paras on maata."

Lainaus kirjasta Aleksander Solženitsyn: Ensimmäinen piiri (suomennos 1968), s. 96.

Aleksandr Isajevitš Solženitsyn (ven. Алекса́ндр Иса́евич Солжени́цын; 11. joulukuuta 1918 Kislovodsk – 3. elokuuta 2008 Moskova) oli venäläinen kirjailija ja historioitsija. Erityisesti hänet tunnetaan Neuvostoliiton ojennustyöleirijärjestelmästä kertovista teoksistaan, joihin kuuluvat muiden muassa Ivan Denisovitšin päivä (1962), Syöpäosasto (1968), Ensimmäinen piiri ja Vankileirien saaristo (1973–1976). Hänen kuollessaan maailmassa oli myyty yli 30 miljoonaa hänen kirjoittamaansa kirjaa. Niitä oli käännetty noin 40 eri kielelle. Solženitsynille myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto vuonna 1970.

Lähde: Wikipedia

Rinnakkaistodellisuus

 

 Helpoiten koen rinnakkaistodellisuutta kovassa sumussa. Silloin ympäristön hahmottaminen on erittäin hankalaa ja todellisuuskin tuntuu olevan jollakin tapaa hukassa.

Viimeksi koin toisenlaisen rinnakkaistodellisuuden, kun haimme koiranpennun eri kaupungista kotiin. Lähtiessä naputeltiin kasvattajan osoite auton navigaattoriin lähinnä siksi, että vieraassa kaupungissa osaa suunnistaa kohteeseen. Alkumatkalla kuitenkin menimme hiukan eri reittiä, kuin navigaattori ohjasi ja silloin minulle tuli taas tuo jännä rinnakkaistodellisuuden tunne. Mitä menetän, kun valitsenkin tämän reitin?

Nyt liikun hyvin kaltevalla pinnalla, kun pohdin elämäni varrella tehtyjä valintoja. 

Jos olisinkin lähtenyt maatalouslomittajan opintoihin heti ylioppilaskirjoitusten jälkeen? Minulla oli kova halu lähteä maaseudulle asumaan ja elämään jo tuolloin, mutta äitini ei päästänyt minua.

Tai, jos hyvä ystäväni ei olisikaan kuollut 20 vuoden iässä, vaan eläisi edelleen. Olisiko sillä ollut vaikutusta tekemiini valintoihin?

Tai että se sosiaalinen ympäristö olisikin ollut toisenlainen lapsuudessa ja nuoruudessa, silloin kun valintoja ei ehkä kauheasti osannut tai voinut tehdä. Aikuisenahan voit, lähes vapaasti valita, keiden ihmisten kanssa haluat viettää vapaa-aikaasi. Työelämässä valintoja ei niin vain tehdä.

Varmasti jokainen meistä on miettinyt mitä elämä nyt olisi, jos olisikin tietyssä tienhaarassa valinnutkin toisin. You newer know!

Multiversumi, multiuniversumi tai meta-universumi on hypoteettinen äärellisen tai äärettömän määrän useita eri maailmankaikkeuksia muodostava joukko, joka sisältää koko fyysisen todellisuuden ja sitä säätelevät lait. Muita, meidän maailmankaikkeutemme ohella multiversumiin kuuluvia kaikkeuksia kutsutaan rinnakkaisiksi maailmankaikkeuksiksi.

On esitetty, että monta rinnakkaista maailmankaikkeutta muodostaa multiversumin.

Multiversumin rinnakkaismaailmankaikkeudet olisivat toisissa avaruusulottuvuuksissa kuin omamme. Ne eivät välttämättä muistuta lainkaan omaa maailmankaikkeuttamme. Avaruudessa on kolme ulottuvuutta – pituus, leveys ja korkeus – jotka ovat keskenään 90 asteen kulmissa. Näin kappaleen paikka voidaan kuvata kolmella luvulla. Einstein lisäsi fysiikan teorioihinsa vielä ajan, jolloin hän sai neliulotteisen aika-avaruuden. Multiversumin kannattajat uskovat, että näiden ulottuvuuksien lisäksi avaruusulottuvuuksia on vielä viides, kuudes ja niin edelleen, ehkä jopa ääretön määrä. Näiden ulottuvuuksien kuvitteleminen on meille vaikeaa, koska elämme kolmiulotteisessa avaruudessa ja kiidämme ajan mukana eteenpäin. Jo neljää lukuisampien avaruusulottuvuuksien vallitessa multiversumissa pystyy olemaan ääretön määrä muita maailmankaikkeuksia. Bryce DeWittin Kvanttigravitaation 1960-luvun tutkimustyössä syntyi ymmärrys ajan kvanttikäsitteestä, joka liittyy olennaisesti multiversumi-maailmankuvaan: toiset ajat ovat vain toisten maailmankaikkeuksien erikoistapauksia.

Lähde: wikipedia

Polttopuita 9

 

Valokuvaaja I.P.

 Tänään valmistui polttopuukuorma siirtyäkseen loppukäsittelyyn. Melkoinen määrä ~ 15-16 mottia. Toivottavasti 'merirosvot' eivät anasta kuormaa matkalla🙈 Voisiko polttopuupula mennä siihen pisteeseen Suomessa?

Tänään lähti myös kaatopaikalle pakettiautollinen kaikenlaista rojua. Siellä oli mm. vanhan mökin ikkunat, mummoni Monark -merkkinen polkupyörä ja muuta tarpeettomaksi käynyttä tavaraa.

Koira 31

 

Koiranpentu pääsi tänään valokuvamalliksi Suomen 4H-järjestön valtakunnalliseen esitteeseen. Itsehän se ei asiasta mitään ymmärtänyt, mutta innolla asiaan kuin asiaan (ja varsinkin uuteen) se on aina valmis. Ja sydämethän se sulatti vahvalla persoonallaan.

Virallisia kuvia odotellessa.

Lukuvelka 2

 

Illanistujaispiirakka sisältäen mm. hirveä, kelta- ja suppilovahveroita, kesäkurpitsaa ja aurajuustoa

 Nyt minulla tuntuu olevan 'kaikki maailman aika' parannellessani koipeani. Käydä lävitse 'kirjastoani', ulkoilla ja tavata ystäviäni.

Tänään vieraili luonani ensirakkauteni 40 vuoden takaa (kts. blogi 3.6.2022). Hän oli ohikulkumatkalla työasioissaan.

Kummallinen aika. Miten se meitä muuttaa, ja kuitenkin siinä on se sama tuttu ihminen. Hän, jota kerran rakastin.

"Jokaisen pitää saada elää oma elämänsä ilman, että siihen vaikuttavat ulkopuoliset. Meillä on vain tämä yksi elämä. Sinä olet valinnut oman tapasi kulkea elämän läpi. Enkä minä pyydä sinua jäämään. Et sinä jäisi kuitenkaan. Lähtösi tulisi vain vaikeaksi."

Joni Skiftesvik: Pystyyn haudattu. 1984, s.52.

Polttopuita 8

Koiranpentu tutustuu traktorin peräkärryn lavalta yhteen maalla asumisen ydintehtävistä: polttopuusavottaan. Valokuvaaja I.P.

Viime syksynä ja talvena viidasta tehdyt, hakkuujätteestä hyödynnetyt metrin mittaiset ja aisatut propsit siirtyvät pihan puukasasta loppusijoitukseen. 

Nyt ovat puut kuivia ja huoltovarmuus hetkeksi taattuna.

Paljon on ehtinyt tapahtua puunajon ja tämän hetken välillä. Vuosi vierähtänyt, talo valmistunut ja koirakin vaihtunut.

Toipilas 4

 

 Olen viime päivät ollut kuin koomassa. Osittain kovan kipulääkityksen, osittain varmaankin alentuneen veren hemoglobiinin vuoksi. Silmäluomet vain tahtovat painua kiinni, olen sitten istumassa tai makuulla.

Jalan kuntouttamiseksi ja mielen virkistykseksi olen tehnyt koiranpennun kanssa lenkkejä ympäristöön, punonut helmiä helminauhaan (kts. blogi 4.9.2022). Ja hienosti alkaa koira tallata taipaleita, yhdistellä yhteyksiä. Liekö emännän verkkainen kävelytapa omiaan rohkaisemaan sitä taivaltamaan. Jumejakin on vähemmän. Tai sitten se vaan kasvaa ja kehittyy, sitä ainakin.

Vielä tapailee pajulintu (Phylloscopus trochilus) ja tiltaltti (Phylloscopus collybita) lauluaan. Nuori kuikka (Gavia arctica) kerjää järvellä ruokaa emoltaan. Viime syksynä nuori kuikka oli jo lähtenyt omilleen (kts. blogi 11.9.2021). Teeret (Lyryrus tetrix) ovat aloittaneet syyssoitimen. Taivaalta kuuluu erilaisten rastaiden (Turdidae) ja kirvisten (Anthus) yhteysääniä.

Vuosi sitten vanha mökki purettiin. 

Näin lintujen syysmuuton aikaan sopii seuraava värssy.

Linnut avaavat siipensä lähteäkseen, ihmiset avaavat sydämensä jäädäkseen.

Toipilaan paras kaveri

Toipilas 3

 

16.9

 Elämä alkaa voittaa! Tänään on ensimmäistä kertaa melko hyvä olo, tai ainakin erilainen verrattuna muutamaan edelliseen.

Kuvassa on jalkani eiliseltä illalta. Nyt kolmessa ensimmäisessä varpaassa näkyvät 2. kipsin painamat ihorikot. Verenvuoto tyrehtyi, kun pidin verenohennuslääkkeestä parin päivän tauon. Eilen aloitin lääkityksen uudestaan.

Tein eilen pari pientä lenkkiä koiranpennun kanssa. Vajaa kaksi kilometriä ja aikaa kului 100 minuuttia🦿No, jostakin se on aloitettava.

Verenohennuslääkitys on tarpeellista, kun erityisesti alaraaja immobilisoidaan eli laitetaan ortoosiin/kipsiin tai henkilö joutuu vuodelepoon. Kun alaraajan, tässä tapauksessa pohkeen lihaspumppu ei kävelyssä toimi, voi pohkeen syviin laskimoihin syntyä laskimotukos. Se taas voi aiheuttaa keuhkoembolian eli keuhkoveritulpan ja on aina vaarallinen edellyttäen sairaalahoitoa.

Laskimotukoksen syyt

Veritulppia syntyy alaraajojen syviin laskimoihin siksi, että niissä laskimoverenkierto on tavallista hitaampaa ja siten alttiimpi hyytymien synnylle. Laskimotukos on kuitenkin harvinainen ilman riskitekijöitä:

• aikaisemmin sairastettu laskimotukos tai keuhkoveritulppa
• suonikohjut
• vaikea tulehdussairaus
• sydämen vajaatoiminta
• lihavuus
• ehkäisypillerit tai muu estrogeenihormonihoito tai raskaus
• pitkittynyt vuodelepo, lentomatka, luunmurtumat
• leikkaus
• syöpäsairaus
• perinnöllinen tukostaipumus. Erityisesti hyytymishäiriöt, joista tavallisin on hyytymistekijän (FV) geenin mutaatio

Lähde: https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00039

Toipilas 2

 Alla olevia kuvia en suosittele herkille!

Tässä lopputulos

 1. leikkauksen jälkeisenä päivänä kivut ovat yleensä kovimmillaan. Minulla oli niin hyvät puudutukset kohdistuen oikean jalan pohkeeseen ja säären etuosaan, että vasta iltapäivällä alkoi kipu leikata läpi. Eli yli vuorokausi itse puudutuksesta. Anestesialääkäri kyllä varoitteli, että tulet olemaan kipeä. Ja tässä nyt kärvistelen tätä kirjoittaessa. Koitan keskittyä ihan muuhun unohtaakseni kivut.

Eiliseen postaukseen viitaten kuvassa näkyvä verenvuoto oli alkusoittoa. Lopulta verta vuosi niin, että pidin muovipussia jalassa etten olisi sotkenut paikkoja.

Jouduin hakeutumaan uudelleen sairaalaan.

Verta oli koko kipsihylsy täynnä

Isovarpaan vuotava haava

Ulkokehräksen vuotamaton haava

Leikkaavan lääkärin, lääkintävahtimestarin ja potilaan yhteisestä neuvottelusta jatkohoito muuttuikin kipsistä yksilöllisesti tehtävään kipsin kaltaiseen ortoosiin, jonka saa pois tarvittaessa esim. verenvuodon uusiessa.

Verta täynnä ollut kipsi oli hangannut kolme varvastani rikki ja nilkan asentokin oli väärä. En ollut puudutuksen vuoksi tuntenut mitään ja nilkan asentoa on vaikea nähdä jalan toimimattomuuden takia.

Jospa se nyt tästä lähtisi toipuminen käyntiin?

Toipilas

 

Olin tänään suunnitellussa nilkan/jalkaterän leikkaushoidossa. Jännityksellä odotan yötä, kun on ollut vähän kaikenlaista hässäkkää toimenpiteen jälkeen. 

Kuvastakin näkyy, että toinen haavoista vuotaa edelleen. Jo kerran vaihdettiin kipsi verenvuodon jälkeen, eikä hyvältä nyt näytä tämäkään.

No, huomenna on uusi päivä ja olen tätä päivää viisaampi.

Keskityn koipi pystyssä vain hyvään musiikkiin kuten Frank Sinatran Strangers In The Night ja muuhun hänen tuotantoonsa... Jos vaikka uni armahtaisi.

Koira 30

 

 Koiranpennun kanssa kartoitamme lähialueita edelleen aktiivisesti. Jouduimme hirvikärpästen (Lipotena cervi) hyökkäyksen kohteeksi eilen. Niitä sanan mukaisesti sateli joka puolelta kuin alijäähtynyttä vettä rapisee vaatteille. Ja niitä oli valehtelematta kymmeniä. Koirasta en löytänyt kuin kolme. 

Hirvikärpäsistä tulee aina 'likainen' olo. Vaikka ne kaikki saisikin pois hiuksistaan, iholtaan ja vaatteistaan.

Ihmeteltävää riittää. Koira sai nyt hyvän havainnon naarasteerestä. Lintu nousi puun oksalle ja koiralla oli siihen hyvä näkökontakti ennen kuin koirasteeri, noustessaan maasta kuin helikopteri, pelästytti meidät pahanpäiväisesti ja lumous haihtui.

Ihana 'kiitorata'

Kuva-arvoitus: etsi koira kuvasta

Koira painaa nyt 14,3 kg ja ensimmäiset naskalit ovat lähteneet🤭

🇺🇦🕊🇺🇦🕊🇺🇦🕊4

 

Slavi Ukraini!

Huomasin tänään, miten olin sattumalta laittanut Ukrainan lipun värit samalle pöydälle kynttilän ja kukan muodossa! 

Slavi Ukraini! Toivottavasti Ukrainan armeija ja samalla myös Ukrainaa tukevat liittolaiset saisivat vallattua takaisin Venäjän valtaamia alueita.

Juhlat 3

 Tupaantuliaiseni olivat eilen. Sää suosi; aurinkoa ja heikkoa tuulta. Vieraita, tai eivät he vieraita olleet vaan kutsuttuja oli 28. Muutamia ihan viime hetkenkin peruutuksia tuli.

Olihan se kiireinen päivä - aamusta iltaan. Juhlien emäntänä on se harmillista ettei ehdi seurustella vieraittensa kanssa. 

Eräs vieraista, joka oli tästä blogista lukenut etten saanut seurakunnasta kodin siunausta, toimitti sen maallikkona. Se oli ihana, ja minulle herkkä hetki. Niin paljon on elämän matkalla tapahtunut, että tänne saakka olen päässyt!

Joku vieraista sanoi, että talon sisustus näyttää ihan minulta. Varmaankin, sillä siihen en käyttänyt ketään ammattilaista. Mitään uutta ei ole tarvinnut huonekalujen suhteenkaan hankkia, paitsi sänky. Ylijäämätavaraa sen sijaan oli ja vieläkin on. Onneksi tavarat on jollakin tavoin nyt paikoillaan. Pihan laitto on vielä keskeneräinen.

Koiranpentu oli ihmismäärästä tietysti ihmeissään, mutta sosiaalisena rotuna sulautui hyvin joukkoon. Se päätti ottaa päiväunet keittiön lattialla, emäntänsä jaloissa. Turvallinen paikka. Lasten kanssa pallopelit ulkona sai vipinää tassuihin.

Kiitos kaikille mukana paikalla tai hengessä olleille❤

En voi kylliksi kiittää!

Yksi tupaantuliaislahjoista

Makuuhuone ja kaapistoista muodostuva 'riemukaari'

Olohuone

PS. Tarjolla oli mm. kirjolohenmätiä, ruislastuja, basilika-sitruunalevitettä, suolalihaa, munavoita, suolakurkkuja, kirsikkatomaatteja, coctailpiirakoita, mustikkakukkoa jäätelöllä tai vaniljakastikkeella, konvehteja, irtokarkkeja, kahvia, teetä ja limonadia.

Juhlat 2

 

 Tilasin nämä kukkakimput paikallisesta kukkakaupasta. Annoin vain toiveen kahdesta erikokoisesta kimpusta. Floristi onnistui mielestäni oikein hyvin! Syviä syksyn värejä.

Kukat antavat hyvää mieltä, keveyttä ja tuoksuillaan suloisuutta.

Juhlat

 Järjestän juhlat tulevana viikonloppuna. Tupaantuliaiset.

Olisin halunnut samaan yhteyteen kodin siunaamisen. Vaikka en ole uskovainen, ajattelin ettei siitä olisi haittaakaan.

Pascalin vaaka, Pascalin vedonlyönti eli pelurin todistus on jumalatodistusten piiriin usein luettu näkemys, joka tosiasiassa ei pyri todistamaan, että jumala on olemassa. Sen sijaan se pyrkii osoittamaan, että jumalaan uskominen on kannattavaa. Pascalin vaa’an taustalla on kristinuskon jumalakäsitys. Pelurin todistus sanoo, että vaikka ei tiedettäisi, onko jumala olemassa vai ei, jumalaan kannattaa uskoa, koska näin saavutettava palkinto, iankaikkinen elämä, on äärettömän suuri, ja epäuskosta seuraava rangaistus, iankaikkinen kärsimys, on hirvittävä. Voiton odotusarvo, joka on voiton todennäköisyys kertaa voiton arvo, on näin ollen äärettömän suuri. Ajatuskulun esitti ranskalainen matemaatikko Blaise Pascal 1600-luvulla.

Pascalin vaaka sanoo, että jos jumala on olemassa ja jos ihminen uskoo, hän saavuttaa kuoleman jälkeen suuren palkinnon, iankaikkisen elämän. Mutta jos jumala on olemassa ja emme usko, ihminen joutuu iankaikkisiin kärsimyksiin. Pelurin mukaan kannattaa lyödä vetoa sen puolesta, että jumala on olemassa.

Tämä koti on minulle paljon isompi asia kuin uskoisikaan. Siihen sisältyy paljon symboliikkaa, koko elämän mittainen toive, odotuksia - jopa ylisukupolvisia odotuksia, rakkautta tätä seutua ja luontoa kohtaan, kunnioitusta menneiden sukupolvien uhrauksille ja työlle. 

Vaan eipä seurakunta saanut kodin siunaamistoimitusta minulle järjestetyksi! Olin omasta mielestäni ajoissa liikkeellä, viisi viikkoa ennen juhlaa... 

Lähde: Wikipedia 

Valmistautumista juhliin. Pysyköön vielä salaisuutena, mitä vuoat sisältävät🤫

 

Sähkökatkos 2

 

 Julkisuudessa tulee tämän tästä esille ensi talvena mahdollisesti tulevat säännöllistetut sähkökatkokset sähköpulan takia. 

Meillä täällä maalla se on jo arkipäivää. Ennaltailmoittamattomat, monen tunnin pituiset sähkökatkokset. Ehkei syynä vielä ole sähköpula, muttei katkokset johdu myrskyistäkään.

Viimeisen vuorokauden aikana olemme olleet jo noin yhdeksän tuntia ilman sähköä, paria taukoa lukuunottamatta. Joten suunnitellut sähköä tarvittavat toimet voi kotitaloudessa jättää huoletta toiseen aikaan.

Maalla asumisen 'mukavuuksia'. Miksei kohta myös kaupunkilaistenkin?

Koira 29

 

Tyypillinen kuva Uskosta. Se hakeutui aina, jos mahdollista hieman korkeampaan maastonkohtaan tarkkailemaan tilannetta esim. marjastaessa tai metsätöissä

 Pohtiessani koiranpennun suuntavaistoasiaa juolahti mieleeni eräs kerta, kun olin Toivon kanssa metsälenkillä. Olimme menneet metsään autolla, koska paikka sijaitsi sen verran etäällä, ja olisimme joutuneet kulkemaan tien vartta liian pitkästi (koirani ovat aina inhonneet kulkea teitä pitkin, ehkä vähän emäntäkin😘).

Olimme käyneet kyseisessä paikassa kerran aikaisemmin, mutta siitäkin oli useampi vuosi. Tällä kertaa olimme jo pari tuntia kierrelleet ja kaarrelleet metsää. Yhtäkkiä minuun iski jonkinlainen epäusko, että olimme ohittaneet auton ja kiersimme kehää. Sanoin Toivolle että se etsisi auton. Se lähti ja kohta se tuli hirveän innokkaana luokseni. Kysyin siltä, että löysitkö auton? Se lähti viemään minua touhukkaana tulosuuntaansa ja kuinka ollakkaan vei minut autolle. Se oli ensimmäinen kerta, kun pyysin sitä etsimään suunnan ja kuinka fiksu se olikaan. Ymmärsi jopa sanan auto!

Toivo sai aikas monta rapsutusta, kehua ja palkintoa hyvästä suorituksestaan!

Koira on ihmisen paras ystävä❤🐾

Koira 28

 Olen systemaattisesti testannut koiranpennun suunnistusvaistoa, tai miksi sitä nyt kutsuisikin (kts. blogi 1.9.2022) ja pitänyt sille  'ympäristöopin tunteja'. Lenkit olen suunnitellut siten, että niihin liittyy joka kerralla uutta ja jo tuttua maastoa. Jokaista lenkkiä voisi kutsua helmeksi. Sitten olen alkanut vähitellen liittää näitä lenkkejä toisiinsa. Näin saan pidennettyä lenkkiä. Punon ikään kuin helminauhaa.

Koiralla on jännä piirre, jota ei ole ollut muilla aikaisemmilla koirillani. Varsinkin lenkin alussa, mutta voi sitä ilmentyä myös myöhemminkin, se jumittaa. Se ei halua liikkua eteenpäin, vaan jää paikoilleen ja haikailee taaksepäin, kotiin päin. Olen yrittänyt monilla eri keinoilla ohittaa tilanteita, mutta aina niitä tulee.

Tässä vähän jumitetaan

Ja tässä on lievää epäluuloa ilmassa

Välillä tulkitsen koiran ilmettä kuin se epäilisi emäntänsä suunnistusvaistoa. Yritän aina vakuutella sille, ettei ole mitään hätää.

Lenkkien loppumatkat ovat tietystikin jo tuttua maastoa, ja silloin se riehaantuu, kun tunnistaa reitin omakseen. Kotipihaan päästyämme voi huokaista helpotuksesta:"Ei eksytty tälläkään kertaa!"

Vaikeusastetta

"Polut ovat parasta, mitä tiedän"

Metsän vaalea tytär

 Metsän vaalea tytär

Eikö juuri eilen

metsän vaalea tytär viettänyt häitään, 

ja kaikki iloinneet?

Hän oli kevyt lintu ja kirkas lähde, 

hän oli salainen polku ja naurava pensas, 

hän oli päihtynyt ja uskalias kesäyö.

Hän oli julkea ja nauroi määrättömästi, 

sillä hän oli metsän vaalea tytär; 

hän oli lainannut käeltä soittimen 

ja hän kulki soitellen järveltä järvelle. 

Kun metsän vaalea tytär vietti häitään, 

ei ollut maan päällä yhtään onnetonta:

metsän vaalea tytär on päässyt ikävästä, 

hän on vaalea ja tyynnyttää kaikki unet, 

hän on kalpea ja herättää kaikki himot. 

Kun metsän vaalea tytär vietti häitään, 

seisoivat kuuset niin tyytyväisinä hiekkatörmällä 

ja männyt niin ylpeinä jyrkänteellä

ja katajat niin iloisina päivärinteellä, 

ja pienillä kukilla oli valkoiset kaulukset kullakin.

Silloin varisutti metsä siemenensä ihmisten sydämiin, 

kimmeltäviä järviä ui heidän silmissään, 

ja valkoiset perhoset liehuivat lakkaamatta ohi.

Edith Södergran 1916, suomentanut Uuno Kailas

Lähde: Edith Södergran | - runoja Werner Söderström