Taidan elää (nyt vasta) elämäni ruuhkavuosia. On uudisrakennuksen suunnittelua ja jo rakentamiseen liittyvien tilausten tekemistä, muuttoa ja mökin purkamista, opiskelua, työssä käyntiä, harrastuksia ja näiden lisäksi olin keväällä kuntavaaleissa ensimmäistä kertaa ehdokkaana ja tulin valituksi kaupungin valtuustoon puolueeni ensimmäiseksi varavaltuutetuksi. Tämän lisäksi olen ehdolla kahdessa muussa luottamustehtävässä. Nekin varajäsenen tittelillä. Toisessa, ylikunnallisessa luottamustoimessa, taidan olla sitten urani huipulla, joskaan asiantuntijuus ei ollut valintani peruste.
Kuntavaaleissa tavoitteeni ei ollut kuntapäättäjän ura, vaan kerätä ääniä puolueelle. Taannoinen, silloin vielä Tampereella asuen ja täällä ulkopaikkakuntalaisen statuksella tehty vaatimaton työni paikallisen luonnonsuojelun hyväksi ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi kartutti sen verran ääniä, että pääsen tutustumaan päätöksentekoprosesseihin ihan lähietäisyydeltä.
Tässä blogissa en ole politikoinut, enkä aio jatkossakaan. Kaikki tässä blogissa esitetyt ajatukset ovat omia mielipiteitäni.
----------------------------------------------------------
Harrastamisesta mainittakoon poden todella huonoa omaatuntoa. Marjastaminen ja sienestäminen, patikointi, lintujen tarkkailu ja puutarhan hoito ovat jääneet todella vähiin tältä kesältä. Yksi hyvä syy on koirani sairastaminen. Yksin ei tule niin lähdettyä, kun en malta kaveriani jättää yksin. Ja puutarha menee lähes uusiksi rakentamisen takia, joten joskus sitten siihen kannattaa paremmin panostaa. Paras "tekosyy" on kuitenkin ollut ajanpuute. Viime viikon lomastakin kaksi päivää meni juoksevien asioiden hoitamiseen.
Radiota tulee kuunneltua paljon, kun työmatkoihin palaa yksi tunti päivässä. Jos sen lisäksi on asiakaskäyntejä ympäri kuntaa, auton ratissa ja täten radiota kuunnellessa saan laatuaikaa. Haluan ajatella sen laatuaikana, vaikka fyysisesti olenkin passiivinen. Ja tässä yhteydessä taas mainostan.
Tutustuin Samuli Putron ajatuksiin Areenan ohjelmissa: Kutsuvieras ja Aihe, joka ei jätä rauhaan. Hänen tapansa puhua ja tuottaa ajatuksiaan ääneen on miellyttävää. Siinä ei ole mitään päälle liimattua. Nyt Samuli Putro on tehnyt oman radiosarjan: Putro puhuu kuolemasta. Suosittelen tutustumaan mieheen. Hänen musiikkinsa sen sijaan odotuttaa kohdallani vielä löytämistä.
 |
| Ohrapeltoa |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti