Eilinen ilmanala toi mieleeni 10 vuoden takaisen sääilmiön, vaikkei ollutkaan helteistä.
Olen aina halunnut lomailua eri aikaan kuin valtaosa suomalaisista, eli karttanut heinäkuuta, sekä Etelä- että Keski-Suomen hiihtolomaviikkoja. Tuona vuonna olin anonut pari päivää vapaaksi heinäkuulta, jotta pääsen suomuuraimia (Rubus chamaemorus) poimimaan.
Ensimmäisenä lomapäivänäni, kun olin suolta poispäin talsimassa vastaani tuli parikin tuttavaa, mitkä ilmoittivat lähistöltä kadonneesta iäkkäästä, muistisairaasta vanhuksesta. Oli kovin helteistä ja kosteaa.
Omatuntoni soimasi minua (olin kuin Jope Ruonansuu, joka ääntään muuttaen empi lomailenko vai etsinkö) ja lähdin etsimään vanhusta. Hän oli edellisiltana lähtenyt kotoaan ja häntä etsittiin jo Vapepan (= Vapaaehtoinen etsijäpalvelu) toimesta. Lämmin ja kostea ilma teki etsinnöistä raskasta, sillä oli pukeuduttava suojaaviin vaatteisiin hyönteisten ja ryteikköjen takia ja kunnollisiin jalkineisiin vaihtelevan maaston vuoksi.
Seuraavana aamuna heräsin karmeaan ääneen, kun joku päräytti moottorisahan käyntiin ja aloitti sahaamisen! Menin katsomaan, sillä ääni kuului ihan läheltä. Paikallisen sähköyhtiön metsurit olivat tonttini rajalla karsimassa linjaa puista. Menin huomauttamaan aikaisesta ajasta, kun nuori mies sanoi, että nyt on jo aika herätä! Ei tiennyt nuori mies, miten oli keski-ikäinen nainen yönsä viettänyt metsiä kiertäen.
Säätila muuttui ukkoskuuroihin. Vettä tuli vähän väliä kastellen kaikki vaatteet. Mökkiä tai saunaa ei voinut helteen takia lämmittää, eivätkä vaatteet tai jalkineet kuivaneet. Uudet kenkänikin homehtuivat ja jouduin tekemään kaikenlaisia temppuja, jotta myöhemmin homeenhajun sai lopulta pois.
Kolmantena päivänä vanhus löytyi elossa. Hän ei ollut lähelläkään minun etsintäalueitani. Helteinen sää muuttui kahteen kovaan ukonilmaan, minkä seurauksena trombi kaatoi puita kylältä.
Vaikka olin pitänyt itseäni hyväkuntoisena, tuo episodi opetti, ettei kuumassa ilmanalassa raskas liikunta ollut minun juttuni. Olin mökin päiväkirjaan kirjoittanut:"Jotenkin veto loppui tästä naisesta!".
Täytyy nostaa hattua vapaaehtoisille etsijöille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti