Näin eilen, kun kuikan poikanen lähti lentämään. Se kierteli kahdeksikkoa muutaman kerran järven päällä ikään kuin painaen mieleensä miltä pesäjärvi näyttää ilmasta käsin ja suuntasi sitten muualle. Sen lentoharjoitus kesti kymmenisen minuuttia. Se harjoittelee yksin, kun sen emot ovat "aamupalaverissaan" muiden kuikkien kanssa ( kts. blogi 29.8.2021).
Koirani kipulääkitystä on saatu purettua. Sen kipukynnystä nostava lääke on lopetettu. Itse asiassa koirani on jo sitä mieltä ettei mitään lääkkeitä tarvitsisi antaa! Sen sijaan sille jouduttiin aloittamaan toinen antibioottikuuri ihorikon hoitoon, kun sen "peukkukynsi" oli jo leikkauksen jälkeen kipsissä hangannut ihon rikki. (Kts. blogit 11.8 ja 14.8.2021). Ensimmäinen antibioottikuuri aloitettiin leikkauksessa estäen luumätää ja se loppui jo (kts. blogi 8.4.2021). Koira on kovin energinen. Naapurikin sanoi sen olevan kuin eri koira!
Hevostalleilla, jossa käyn viikoittain, ruunattiin kuluvalla viikolla "ystäväni". Se kun oli päässyt niin sanotusti naisten makuun (astunut pari tammaa), oli elämä käynyt sille liian kiihkeäksi ettei se oikein nukkunut eikä syönyt. Se vain vahti tallin tammoja, ravasi laitumella ja metelöi. Viimeksi, kun kävin sen luona, se kyllä söi antamiani herkkuja, muttei se tervehtinyt minua hirnumalla lainkaan. Melkein parasta talleille menossa on se, kun hevoset ja ponit hirnahtelevat jo kaukaa minut nähdessään.
 |
| Tumma on tamma, vaaleampi on nyt ruunattu ori |
Ystäväni heitti eilen (sunnuntai) iltapäivällä, että kohta sun pitää lähteä ajamaan Tampereelle! Huh, miten ajatus alkoi ahdistaa. Niin, sitähän se ennen oli; sunnuntai-iltaisin ajoa kohti Tamperetta, perjantai-iltapäivisin kohti mökkiä. Onneksi ei enää!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti