Puolet vuodesta

 

 Nyt on kulunut puoli vuotta siitä, kun muutin tänne maalle. Elämä on asettunut uomiinsa niissä puitteissa kuin se on mahdollista. Outous ja väliaikaisuuden tunne, joita aluksi tunsin, ovat tiessään. 

Olen myös asunut viisi kuukautta yhtämittaisesti mökillä. Vain pyykit olen käynyt pesemässä, kastelemassa kukat ja hakemassa postin kirkonkylältä.

Tuleehan tässä lähiaikoina paljon muutoksia, mutta niitä olen etukäteen koittanut prosessoida. Eivätkä ne vaikuta maalla asumiseen, kuten mökin tyhjennys ja purku, muutto kokonaan kirkonkylään muutamiksi kuukausiksi uudisrakennuksen valmistumiseen saakka, tontilta puuston kaato ja raivaus. Sillä maalla asumista se kirkonkylälläkin oleminen on.

Olen elätellyt toivoa, että saisin vuokratuksi jostakin asuntovaunun tai -auton, jotta voisin olla "mökillä" edes viikonloput, joulun ja vuodenvaihteen. Se kun on ollut tapanani jo monta vuotta. Asuntovaunujen ja -autojen hinnat ovat vain nyt niin korkeat, ettei siihen ole varaa.

Kuvan mukaisesti olen merkinnyt tontin puita, mitkä pitää yrittää säästää ja suojella rakentamisen aikana. Ainakin 12 puuta pitää kaataa vesiosuuskunnan putkien ja talon rakentamisen tieltä. Sekös minua surettaa enemmän kuin mökin purkaminen. Yritän suojella myös kaksi muurahaiskekoa kaivurin alta. Lukija varmastikin ihmettelee hentomielisyyttäni, mutta haluaisin ympäröivän luonnon kärsivän mahdollisimman vähin vaurioin tämän rakennusprojektin läpimenon.

"Elämä ei voi olla pelkkää halujen ja toiveiden tukahduttamista. Pitää myös seikkailla, ja ottaa riskejä. Silloin lopputulos ei ole omassa hallinnassa." Timo Airaksinen