Eilen alkoivat viidassa harvennushakkuut (kts. blogi 12.7 ja 23.7.2021). Jos myrsky kaatoi viidasta puita nykyisellään, ei harvennuksen ja myrskyn jälkeen jää mitään pystyyn. Niin harvaksi metsän tekevät! Kohta voin mummoni tavoin laskea autoja ja arvuutella matkan tarkoitusta.
Kävin eilen katsomassa sääksen (Pandion haliaetus) pesää (kts. blogi 24.4.2021). Pesästä rengastettiin kolme poikasta heinäkuulla. Nyt näin yhden linnun istuvan pesäpuun lähellä. Se vaikutti aikuiselta ollen hipi hiljaa. Nuoret linnut kun kerjäävät ruokaa kovaäänisesti. Järvellä viisi kuikkaa ruokaili ja kommunikoi vaiteliaasti toisilleen yhteysäänillä. Viikonloppuna ollut kova tuuli oli tyyntynyt ja aurinko lämmitti ohuen pilviverhon takaa. Erämaajärvellä oli seesteistä ja unettavan rauhallista. Sinne olisi voinut jäädä pitemmäksikin aikaa.
Järven rantavarvikossa oli komeita ja isoja mustikoita, juolukoita, kaarnikoita ja puolukoita. Harmi kun ei ollut astiaa mukana, sillä viidan marja- ja sienimaat ovat mennyttä muutamaksi vuodeksi.
Kiitos tästä blogista! Kirjoitat kiinnostavasti ja myös riipaisevista asioista avoimesti. Kiitos!
VastaaPoista