Kirjoitin blogissani 31.5 ja 5.7.2021, miten äitini ei juurikaan puhunut omasta evakkoajastaan mitään. Se mitä hän kertoi, tai jäi minulle mieleen, oli jatkosodan evakkomatkalla tapahtunut Elisenvaaran pommitus ja päätyminen Ilmajoelle.
 |
| Kuva otettu ilmeisesti 1954 kylmätilalta Keski-Suomesta. Kuvassa äitini istuu vanhempiensa välissä. Enoni istuu isänsä sylissä. Valokuvaaja tuntematon. |
Äitini oli 9-vuotias, kun he joutuivat lähtemään jatkosodassa evakkomatkalle Räisälästä, Karjalan Kannakselta. Määränpää oli Ilmajoki.
Kannaksen suurhyökkäys alkoi 9.6.1944. Räisälässä ihmiset määrättiin lähtemään kohti Pohjanmaata 19.6.1944. Epäonnisten tapahtumien vuoksi evakkojuna joutui pysähtymään puoleksi vuorokaudeksi Elisenvaaran asemalle. Jegorovin mukaan "Kurkjoen Elisenvaara oli risteysasema, jonka kautta kulki sekä sotilaskuljetuksia että henkilöliikennettä."
Elisenvaaran pommitus 20.6.1944 on Suomen historian, jatko- ja koko toisen maailmansodan tuhoisin lentopommitus. Pommituksessa kuoli yli 150 ja loukkaantui yli 300 nimeltä tiedettyä siviiliä, sotilasta ja lottaa neljännestunnin aikana. Neuvostokoneet pommittivat yli 80 lentokoneen ja kolmessa eri aallossa edenneen lentolaivueen voimin Elisenvaaran asemalla ollutta kymmentä junaa. "Uhrien lukumäärä on todennäköisesti suurempi, sillä kaikkien menehtyneitten henkilöllisyyttä ei tiedetty", toteaa Jegorov. Monet uhreista olivat Räisälästä, sillä heitä kuljettanut juna koki kovimman kohtalon. Uhrimäärästä kaksi kolmasosaa oli naisia ja lapsia.
Elisenvaaran pommitus tapahtui samana päivänä, jatkosodan perääntymisvaiheessa, kun Neuvostoliitto valtasi Viipurin takaisin. Elisenvaaran asema oli neuvostojoukkojen kohteena, koska suomalaisten joukkokuljetukset Kannaksen torjuntataisteluihin kulkivat kyseisen risteysaseman vuoksi.
Äitini kertoi, että he olivat menossa Elisenvaaran asemaa kohti, kun kuulivat ja näkivät pommikoneet ja niiden pommitukset. He piiloutuivat lentokoneita metsään. He joutuivat jatkamaan matkaansa kohti Elisenvaaraa pommitusten jälkeen ja se oli jäänyt äitini mieleen. Kokemus, äänet, hajut ja muistikuvat saivat äitini pois tolaltaan, eikä hän pystynyt pukemaan kokemaansa sanoiksi. Itkuksi se meni.
Toinen muistikuvani äitini kertomuksista evakkotaipaleelta on, että Ilmajoen talossa johon heidät asutettiin paikallisten joukkoon, samaa vesiämpäriä käytettiin kaivoveden säilytykseen ja lattianpesuun.
Lähteet:
Wikipedia. Luettu 29.9.2021. Elisenvaaran pommitus.
Wikipedia. Luettu 30.9.2021. Jatkosota.
Jegorov, S. (2011). Elisenvaaran tragedia. Yle, elävä arkisto
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti