Koirani sai toisen pistoksen ennen juhannusta, eli viisi viikkoa ensimmäisestä pistoksesta. Suositus on antaa lääkettä neljän viikon välein, mutta aikatauluongelmien vuoksi väli venähti viikolla ja sen huomasi koiran voinnissa!
Viimeinen viikko ennen toista pistosta, sitä ei kiinnostanut liikkua kuin ihan välttämätön.
Nyt, kun on viikko kulunut toisesta ja hoidon kannalta ratkaisevasta pistoksesta, koira juoksee, leikkii ja haluaa lähteä lenkille!
Todellakin lääkkeen teho tulee toisen pistoksen jälkeen parhaiten esille. Nyt kolmas pistosaika on varattu tasan neljän viikon päähän, ettei viive huononna lääkepitoisuutta.
Onhan tässä joutunut punnitsemaan kaikkia vaihtoehtoja koiran kannalta ja nimenomaan sen elämänlaadun ja elämän mielekkyyden takia. Jos sen luontaiset tavat liikkua aiheuttavat sille kohtuutonta kärsimystä, on tehtävä se lemmikinomistajan vaikein tehtävä ja armahdettava ystävä kärsimyksistään. Koirani on 7-vuotias, eli ei vielä koiran iässä vanhakaan.
Minulla on ollut saman rotuisia koiria ennenkin. Yhtä lukuunottamatta, mikä sairastui dilatoivaan kardiomyopatiaan, eli sydämen laajentumaan, on koirat eläneet vähintään 13-vuotiaiksi. Tietysti jokainen eläin on yksilö.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti