Ratkaisu

 Tänään tein suuren ratkaisun, mikä lopulta oli helppo ja tuntui - on väärin sanoa - vähäpätöiseltä, mutta ainakin ennalta-arvattavalta. Irtisanouduin entisestä työpaikastani. Päätös tulee voimaan 1.9.2021.

Entisessä työpaikassani pääsin työskentelemään jonkin pienen hetken aikaa mielettömän upeassa työryhmässä, missä minuun luotettiin, uskottiin ja minua tuettiin. Sain kasvaa ja kehittyä ammattilaisena sellaiseen yhteisöön, mitä en edes osannut unelmoida. Minä sananmukaisesti nousin siivilleni. Nuo hetket kuuluvat tähtihetkiini ja vaalin niitä sydämessäni.

Minun koeaikani uudessa työpaikassani jatkuu vielä 1,5 kuukautta. Vaikka tulevaisuus olisi hieman epävarma, en enää halua lähteä Tampereelle. Se aika on taakse jäänyttä elämää.

Minun elämäni on täällä, meni syteen tai saveen!

Viereinen kuva on otettu tältä aamulta klo 05:22. Kuvassa ei ehkä näy hiukkaset, jotka tekivät maisemasta auringon noustessa epätavallisen punaisen ja myöhemmin harmahtavan.

Kävin yöllä ulkona hieman ennen klo 3:a ja haistoin metsäpalon hajun. Katsoin netistä, että Kalajoella on suuri maastopalo. Katsoin myös tuulen suunnan ja peilasin sitä suhteessa sijaintiini ja Kalajokeen. Tajusin, että maastopalon hajut tulevat sieltä. Sitten uskalsin käydä taas nukkumaan.

Koko päivän on Kalajoen maastopalojen katku ja hiukkaset leijuneet ilmassa kuin pahan enteenä. Tätäkö se tulevaisuus on, jos emme saa pysäytettyä maapallon lämpenemistä 1,5 asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna? Kaikki kärventyy lopulta kuoliaaksi!