Suositut postaukset

perjantai 25. kesäkuuta 2021

Juhannuksen viettoa

Juhannusruusu (Rosa spinosissima 'plena')

 Kaunista mittumaaria!

Metsässä tuoksuvat erityisesti vanamot (Linnaea borealis)! Vaan ovat lintujen laulut jo lähes vaienneet. Vielä toista pesintäänsä virittelevät tiaiset (Paridae), punarinta (Erithacus rubecula), laulurastas (Trudus philomelos) ja metsäkirvinen (Anthus trivialis). Käkikin (Cuculus canorus) kukkuu vielä.

Juhannuksen vietto on rauhoittunut viime vuosina mökkijärvellä. Täällä on ollut yksi vuokrakäyttöinen mökki 15 vuotta ja sen vuokralaiset määrittävät alueen rauhallisuuden. Menneinä vuosina häiriöt olivat melkoiset, kun autostereoita soitettiin kovalla volyymilla, järvellä heiluttiin humalassa ja mökkien pihoissa käytiin häiriköimässä. Meno oli kuin festarialueella.

Samaisella mökillä oli eräänä kesänä italialaisia turisteja. He tulivat minunkin mökin pihaan ja söivät vadelmat (Rubus idaeus) puskista. Liekö luulleet, että jokamiehen oikeudet koskevat myös yksityisiä pihoja.

Kauan sitten mökillä ollessamme, kun vielä äitinikin oli elossa, eikä minulla ollut autoa, heräsimme loppukesän yönä poliisiauton ajaessa pihaan ja kääntyvän pois. Se pelästytti meidät pahanpäiväisesti (öisesti), eikä nukkumisesta tullut oikein enää mitään. 
Jos minulla olisi ollut auto, olisivat poliisit ehkä selittäneet tulonsa, olettaen mökin olevan asuttu. Silloin äitini kanssa keksimme kaikenlaisia tarinoita, mitä ketkuja lie poliisit yöllä jahdanneet.

Sitten hankin pihatielle puomin, juurikin em. kokemuksesta. Se toi turvaa, koska pihaan saakka ei päässyt autolla.

Nyt olen tonttini aidannut, kylläkin koiran takia. Se tuo vieläkin enemmän valheellista turvan tuntua. Alue näyttää kohta samanlaiselta kuin itänaapurissa, jossa talot (datšat) ja pihat ovat korkeasti aidatut ja portti lukossa, niin ettei pihaan ole ulkopuolisilla asiaa. 

Minulla on vain metrin korkuinen verkkoaita. Pihaan näkee ja portitkin (iso ja pikkuportti) ovat avattavissa. 
Nyt ei pölähdä enää outoja kulkijoita pihaan: kerrankin olin niitä samaisia vadelmia keräämässä, kun meinasin sydänkohtauksen saada. Vieras mies oli yhtäkkiä edessäni. Hän taisi yhtä paljon pelästyä kuin minäkin. Hän oli vanhasta muistista ajatellut oikaista yhdelle mökeistä pihani kautta!





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

🧭 koilliseen

Kosken ylittävän sillan alapuolista elämää  Tämä blogini täyttää tänään 2 vuotta. Tämä on myös viimeinen postaukseni Kompassi koilliseen blo...