Ystäväni korppi

 Kun olimme haudanneet Uskon 26.1.2022 tontilleni, ajelin ystävieni perässä kohti kirkonkylää. Olin siinä haudatessa ajatellut ja puhunut ääneenkin Uskolle, että se näyttäisi minulle jonkinlaisen merkin jotta tietäisin kaiken olevan sillä nyt hyvin. Ei kipuja, ei tuskia.

Uskon hauta 25.12.2022

Emme olleet kuin muutaman kilometrin päässä tontilta, kun näin korpin lentävän minua kohti, kääntyvän selälleen ja oikaisevan taas lentonsa normaaliksi. Jotenkin ajattelin, että tuo oli se merkki. Uskon huumorintajua. Edellä ajaneet ystäväni eivät olleet huomanneet korppia.

Siitä lähtien olen odottanut korpin kutsua. Keväällä sitä kuului usein rakennusaikana.

Nykyinen koirani

Korpista (Corvus corax) kirjoitettua: arka, varovainen, viisas ja tarkkasilmäinen. Osaa lentää myös selällään, eli kääntyy hetkeksi ilmassa ylösalaisin. 

Lähteet:

Jansson, L. (1992). Euroopan linnut. Eurooppa, Pohjois-Amerikka ja Lähi-Itä.

Laine, L.J. (2004). Suomalainen lintuopas.

Svensson, L. (2010). Lintuopas. Euroopan ja Välimeren alueen linnut.

"Korkeallakin lentäessään se huomaa tiheässä metsässä seisovan ihmisen ja heti huomatessaan tämän se vaihtaa nopeasti suuntaa ja kiertää ihmisen." 

Hanhela, H. Hanhela M. (1990). Suomen linnut. s. 200-201.

Nykyinen koirani

Tänään olin iltapäivällä potkukelkkailemassa koirani kanssa järven jäällä, kun huomasin yksinäisen korpin seuraavan meitä. Kysyin siltä, että veinkö sinun käpysi. Viittasin sillä eiliseen postaukseeni.

Kun ryhdyin juttelemaan korpille, se vastasi minulle korppimaisesti kraakkuen. Se vähän aikaa viihtyi lähellämme ja lensi sitten pois. Hetken kuluttua huomasin sen taas seuraavan meitä. Lentävän lähellä hiljaisena, mutta aloitettuani juttelun sille se ikään kuin vastasi. Olin silloin lähestymässä eilistä käpypaikkaa. Korppi lenteli edes takaisin, kääntyi välillä selälleen ihan kuin esitelläkseen minulle taitojaan. Sitten se taas hävisi.

Vielä kolmannen kerran näin ja kuulin sen lentoa selkäni takana myöhemmin.

Tämän päiväisestä ajattelin korpin olevan ystäväni, sillä sen käytös oli jotain ihan muuta kuin aikaisemmin ikinä.

Aisopos oli antiikin kreikkalainen kirjailija ja yksi hänen faabeleistaan on Kettu ja korppi.

Aisopoksen faabelit on Aisopoksen nimiin laitettu kokoelma faabeleita eli eläinsatuja. Todellisuudessa kokoelma on syntynyt pitkän ajan kuluessa, ja suuri osa faabeleista on myöhempää alkuperää. Faabeleissa puhujina toimivat yleensä eläimet, jotka edustavat erilaisia stereotyyppisiä ihmisluonteita. 

Lähde: Wikipedia