Toipilas 14

 

Metroakin tuli kokeiltua Helsingissä

 Olen reilun parin viikon aikana päässyt vähentämään hermokipulääkettä. Ja mitä vähemmän sitä menee, sen kirkkaammaksi ajatus käy. Voihan sitä kuvitella mitä kaikkea muuta hermostossa "lamaantuu", kun se kyllästetään kipulääkkeillä.

Tämä kulunut 4 kuukauden sairausloma on ollut erikoinen kokemus. Ensinnäkin tuon lamaannuttavan kipulääkkeen vuoksi. Olen ollut hyvin väsynyt ja osittain kuin jossakin usvassa. Toisaalta näin taakse päin katsoessa eniten mieleeni ovat painuneet runsaat lenkit koirani kanssa ja irtaantumiset omista ympyröistä suuriin kaupunkeihin (Tukholma, Tampere, Helsinki).

Aloittaessani sairausloman päädyin tekemään myös lihaskuntoharjoitteita, jotka olivat olleet tauolla turhankin pitkään. Ja ennenkaikkea olen liikkunut lihasvoimalla leikkauksen jälkeen 800 km. Esimerkiksi Helsingissä kävelin yhden päivän aikana 16 km.

Kestävyys on siis parantunut, ja kipu vähentynyt. Kuitenkaan oikea jalka ei ole parantunut, vaikka hermokipu on jotenkin hallinnassa. Se on ihan samanlaisesti puutunut ja tunnoton kuin leikkauksen jälkeenkin. Korjaantumista ei siis ole tapahtunut kaikilla osa-alueilla.

Helsingissä, Luomuksessa (Luonnontieteellinen museo) Suomen Luonnon -näyttelyssä oli myös lintujen ääniä. Eräässä vitriinissä (kait sitä voisi vitriiniksi sanoa), oli kurkia (Grus grus) ja teeriä (Lyrurus tetrix) ja niiden keväisiä ääniä. Ajattelin siinä ohikulkiessani, että kohta tuo vuodenaika on oikeasti täällä, kun teeret kukertavat ja kurjet töräyttelevät! Se teerien kukertelu (soidinäänet) kuuluu täällä kiivaimpina aikoina kuin koko tienoo kiehuisi.

Päivä on pidentynyt jo Oulun horisontin mukaan 1 tunti ja 27 minuuttia. Iltapäivästä sen huomaa hyvin, vaikka on ollut tällaista sateista, pilvistä ja kurjaa keliäkin. Pääkaupunkiseudulla kävimme ystäväni kanssa päivällä pienellä lenkillä, ja siellä kuului ensimmäisen kerran tälle keväälle talitiaisen (Parus major) soidinlaulu "tityy", tai jotain sinne päin. Niidenhän laulu on lyhentynyt erityisesti kaupungeissa "titityystä".

On upeata mennä kohti valoa, "kevään kohinaa" ja muuttolintujen saapumista. Lintuharrastajan parasta aikaa ja koirani elämän ensimmäistä kevättä🐾🦅 Toiveikkaana odotan myös kehoni korjaantumista. Reipas mieli, liikunta, monipuolinen ravinto ja ystävät suorastaan siivittävät parantumistani😇

Meri on jollakin tavoin jäässä. Jäällä kyyhöttää lokkeja (Laridae)