Aika
Ei ole hyvää, ei huonoa aikaa.
On vain nyt ja on parastaikaa.
Mikä on alkanut jatkuu yhä.
Säilyy paha ja kestää hyvä.
Ei ole synkkää, ei iloista aikaa.
Toistensa veroiset hetket paraikaa.
Elämä elämän jatkua antaa,
Kronoksen leikkeihin leluja kantaa.
Ei ole mennyttä, tulevaa aikaa.
On vain nyt ja on parastaikaa.
Sattuman saatosta mitään et poista.
Yksikään hetki ei häivytä toista.
Tehtävätöntä ei ole aikaa.
Tarkoitus vain ei näy parastaikaa.
Enempää, vähempää olla ei voisi.
Liikaa ei elämä verotta soisi.
Mikään ei tuhoa, lahota aikaa.
Pysyvää hetkeä elät paraikaa.
Alkanut aika ei voi laata,
ikuista vain emme aistia saata.
Artur Alliksaar
(suomennos Pirkko Huurto 1984)
Artur Alliksaar (1923 Tartto, Viro – 1966 Tartto, Viro) oli virolainen runoilija ja kääntäjä. Hän tuli laajemmin tunnetuksi vasta kuolemansa jälkeen, kun hänen esikoiskokoelman Tuul käib tantsimas sarapuusaludes ilmestyi 1976 teoksessa Luule.
Lähde: Wikipedia ja Yle Radio 1 Päivän mietelause

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti