Suositut postaukset

maanantai 4. lokakuuta 2021

Turisti

 Kiireisin aika on takana päin ainakin hetkisen. Jaksan nostaa katsettani hieman etäämmälle ja tutkiskella nykyistä asuinympäristöäni. Kirkonkylän ytimessä kiertää parin kilometrin luontopolku upeine järville avautuvine maisemineen, ja jonka varrelle jää kirkko hautausmaineen, leirintäalue, toiminnallinen puisto - ulkokuntosali ja uimakopilla varustettu uintipaikka. 

Vein koiraani illansuussa lenkille, kun huomasin taianomaisen sään. Päivällä puhaltanut tuuli oli tyyntynyt ja taivas kirkastui kuin sormia napsauttaen. Koirani lenkit ovat kovin lyhyitä, joten lähdin yksin kokemaan seesteisyyttä ja pysähtyneisyyttä. Ruskaisten puiden lehdet putoilivat raukeasti maahan. Aurinko paistoi hyvin viistosti juuri ennen laskeutumistaan horisonttiin. Jalkapatikassa liikkujia oli vähän.


Kirkonkellojen rauhoittavat lyönnit toivat mieleeni Itävallan vuoristokylän, jossa kävimme abiturienttikesänä poikaystäväni kanssa yhdessä monista paikoista Interrail-reissullamme. Kellojen kumu kiiri vuoristossa kauas ja loi turvallisuutta huokuvan ilmapiirin. Niin oli nytkin.



Tampereella asuva ystäväni ihmettelee, miten rauhallista täällä on. Kylällä on palveluita vähän; vain yksi kauppa, kahvila ja tietysti pizzeria. Kylän raitilla liikkuu kuntoilijoita ja koiranulkoiluttajia. Läpiajoliikennettä on etenkin viikonloppuisin, kun kesäasukkaita vielä kulkee. Päivisin päiväkodin ja koulun pihoilta kuuluvat lasten äänet, siis lähes ainoat äänilähteet moottoriajoneuvojen ja luonnon äänten lisäksi. Kun kaupungeissa on jatkuva taustamelu, on täällä taustalla hiljaisuus.

Yhtenä yönä jouduin täällä viemään koiraani yöllä ulos ripulin takia, enkä nähnyt ristinsielua missään. Oli miltei aavemaisen hiljaista. Tampereella oli toisin, aina joku oli liikkeellä. Jos ei jalkaisin, niin ainakin autolla. 

Kiersin kirkonkylää ristiin rastiin. Toki kuljimmehan koirani kanssa talvella näillä kulmilla, mutta silloin oli vielä lunta niin paljon. Luonto ja maisemat ovat ihan erilaiset verrattuna kesä- ja talviaikaa.

Poikkesin iltauinnilla uimakopilla varustettussa uintipaikassa. Se on virtapaikka pysyen auki talven kovillakin pakkasilla. Viereinen kuva on uimasillaan otettuna. Aurinko on juuri laskussa.

Olin kuin turisti, vaikka olen lähes koko ikäni kulkenut tällä kylällä. Nyt on aikaa aistia tunnelmia ja kenties pysähtyäkin...

Erinomainen paikka tämäkin on asua!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

🧭 koilliseen

Kosken ylittävän sillan alapuolista elämää  Tämä blogini täyttää tänään 2 vuotta. Tämä on myös viimeinen postaukseni Kompassi koilliseen blo...