Suihkuverho

 Monelle lukijalle voi otsikosta tulla jo mielleyhtymä.

Asun vuokra-asunnossa ja tämä oli paras tämän kokoluokan asunto, mitä saatavilla oli lähes yhdeksän kuukautta sitten, kun elämäntilanteeni eskaloitui ja muutto Tampereelta ajankohtaistui. Täällä maalla ei aina niitä vaihtoehtoja juuri ole.

Nykyisen asuntoni kylpyhuone-wc

Vanhassa 1955 rakennetussa talossa on omat hyvät ja huonot puolensa. Hyviä ovat suuret huoneet ja leveät ikkunasyvennykset. Huonoja puolia ovat parvekkeen puute ja pienen pieni kylpyhuone-wc. Kylpyhuoneeseen ei mahdu suihkukaappia tai edes suihkuseinää, vaan suihkutila on rajattu verhotangolla. Hankin suihkuverhoksi halvimman mahdollisen. Juurikin siksi, etten tule tarvitsemaan sitä enää uudessa kodissani ja siksi, että inhoan suihkuverhon käyttöä ja sen liimautumista kostealle iholle. Mieleeni tulee jokin ihoon tarttuva juotikas, vaikkei siitä minulla olekaan omakohtaista kokemusta.

En voi assosiaatiolle mitään, mutta joka kerta mennessäni suihkuverholliseen suihkuun missä tahansa, minulle tulee mieleen Alfred Hitchcockin Psyko ja sen suihkukohtaus.

Mainiossa Outi Paanasen Narrin aamulaulu -ohjelmassa Yle Radio 1:llä käsiteltiin säveltäjä Bernard Herrmannin tuotantoa kaksiosaisessa ohjelmassa 19.9 ja 26.9.2021. Nimenomaan hän sävelsi 'Hitchille' - Hitchcockille elokuvamusiikin mm. Vertigoon ja Psykoon. Myös mm. Orson Wellesin elokuvaan Citizen Kane ja Martin Scorsesen elokuvaan Taksikuski.

Elokuvamusiikin, tai muun kuvailevan musiikin kuunteleminen, saa minut 'näkemään' erilaisia koreografioita taitoluistellen tai tanssien. Jos Jean Sibelius kuuli musiikin väreinä, minä näen musiikin ihmisen luomana liikekielenä. Sibelius oli synesteetikko, minä en.  Minä luon mielessäni koreografioita. Synestesiassa (yhteisaistimuksessa) voi kirjaimet nähdä väreissä, musiikin tuntea muotoina tai jopa numerot haistaa.

No, nyt hypättiin kauas suihkuverhosta😏

Lähteet:

Wikipedia. Bernard Herrmann. Luettu 8.10.2021.

https://peda.net/tampere/tyl/verkkolehti-sytyke2/lyriikka/ilujmi/mmaopsii