Olen listannut luetteloksi saakka kirjailijoita ja kirjoja, joihin olen joskus, jossakin tilanteessa törmännyt; lukenut arvostelun, kuullut radiosta, ystävä suositellut jne. Kirjastossa saatan etsiä listani kirjoja, tai niin kuin tänään kuljeskella vain kirjahyllyjen välissä ja "bongata" intuitioni mukaan kirjoja.
Tänään sain melkein "lottovoiton", kun löysin kirjaston uusien kirjojen telineestä Anthony Doerrin uusimman suomennoksen Taivaanrannan taa. Olin kuin pieni lapsi haltioissani löydöstäni.
Muutama vuosi sitten tutustuin hänen kirjoittamaansa kirjaan Kaikki se valo jota emme näe. Sen lukeminen aiheutti todellisuuspaon, mutta ennen kaikkea sen, että haluaisin joskus matkustaa Ranskan Saint Maloon, johon kirjan tarina sijoittuu.
Nyt odotan Doerrin uudesta kirjasta inspiraatiota ties mihin, ainakin todellisuuspakoa jalan aiheuttamista kivuista ja "matkaa" uusiin maisemiin. Tai ehkä matka muodostuu hankalaksi, koska kirjan tarina kulkee ainakin kolmessa eri aikatasossa. Ja ehkä oma aikani ei riitä kaikkeen ihanaan, jota elämällä on tarjottavanaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti