Metsä 2

 

Maaruskaa. Teeret (Lyrurus tetrix) kukertavat jossakin tuolla 

 Aihe, mihin en vielä ole kirjoituksissani kajonnut, on metsän suojaava vaikutus terveyteemme, eli biodiversiteettihypoteesi. "Hypoteesin mukaan vähentynyt kosketus monimuotoiseen luontoon yksipuolistaa ihmisen mikrobistoa, vääristää vastustuskykyä ja on yhteydessä tulehdusperäisten sairauksien lisääntymiseen." 

"Leena von Hertzenin, Ilkka Hanskin ja Tari Haahtelan kehittelemä hypoteesi ei ole uusi keksintö, mutta nyt ajatus on taas ajankohtaisempi kuin koskaan. Luontokato on mahdollisesti polttavin ympäristö­ongelmamme. Kukaan tuskin on välttynyt kuulemasta, kuinka luonto yksitoikkoistuu metsien ja merien uumenissa. Mutta myös ihmisen omat mikrobi­yhdys­kunnat köyhtyvät, etenkin länsimaissa ja kaupungeissa. Luontokato tulee suoraan iholle."

"Ihmisen immuunipuolustus tarvitsee jatkuvaa harjoittelua osatakseen toimia oikein, erottaakseen ystävät ja viholliset. Jos sopiva harjoitusvastus puuttuu, elimistö on ymmällään ja alkaa tehdä virheitä. Yksitoikkoisemmasta mikrobistosta ei siis suinkaan seuraa vaisumpaa vastustuskykyä. Päinvastoin: kutistuva mikrobivalikoima horjuttaa immuunijärjestelmäämme."

"Kun kevyt sade osuu kuivaan maahan, ihminen haistaa sateen tuoksun. Sateen tuoksu ei kuitenkaan tule pisaroista vaan maaperästä: kemikaalista nimeltä geosmiini. Geosmiinia tuottavat mikrobit, tarkemmin aktinobakteerit."

Alueella, missä nyt asun ja olen ollut aikaisemmin tiiviisti koko ikäni, on oma ominaistuoksunsa. Se koostuu mm. soista, lähteisistä järvistä ja enimmäkseen mäntykankaista. Vastaavaa tuoksua en ole kohdannut muualla.

"Mikrobeja on kaikkialla. Yhdessä pikkuruisessa grammassa maata voi olla miljardeja mikrobisoluja. Niitä on kasveissa ja eläimissä. Mikrobeja leijuu valtavia määriä ilmassa. Luonnossa oleilu vahvistaa erityisesti ihon ja hengitysteiden mikrobistoa, ruokavalio sen sijaan vaikuttaa enemmän suolistomikrobeihin."

Metsät näyttäisivät, uusimman Syken erikoistutkija Jenni lehtimäen vielä julkaisemattoman tutkimuksen mukaan, suojaavan sairauksilta paremmin kuin peltojen läheisyys.

"Luontoyhteys vahvistaa terveyttä läpi elämän. Ihmisen immuunijärjestelmä säätää itseään myös vanhuksilla."

Lähde: 

Elonen, P. (2022). Suojaava kilpi. Helsingin Sanomat. 18.6.2022.