Paraikaa luonto hehkuu vielä hetken upeissa väreissä ennen kuin marras ehtii.
Kävimme koiranpennun kanssa ensimmäistä kertaa sienessä paikassa, mistä kesällä keräsin parin korillisen verran kantarelleja. Liikkuminen on yhtäältä haastavaa saapasortoosin, kyynärsauvan, sienikorin ja ajoittain hepuleita saavan koiran kanssa, mutta toisaalta taas balsamia haavoille. Kuinka olenkaan kaivannut koiran kanssa liikkumista metsässä ja nyt minulla alkaa kehittyä siihen hommaan oiva kaveri!
Suomen kielessä erilaisia kuolemaan liittyviä ilmiöitä ja ennusmerkkejä on kutsuttu nimityksellä marras. Suomalaisten kansanuskomusten yhteydessä martaat ovat muun muassa kuolleiden sieluja, pian kuolevia ihmisiä tai kuoleman ennusmerkkejä, toisinaan myös menninkäisiä muistuttavia Manalan olentoja.
Erityisen suuri kalastajan, linnustajan tai muun pyytäjän saalis on voinut olla marras, kuoleman ennusmerkki. Eräässä uskomuksessa marras on jättiläiskala, kalojen kuningas. Martaan saaneelle kalastajalle saalis on kuitenkin ennustanut kuolemaa.
Lähde: Wikipedia
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti