Tämä kertomus juontaa muutaman vuoden päähän. Mökkijärvelleni ilmaantui sorsanmetsästyksen aikaan laulujoutsenperhe (kaksi aikuista ja kaksi nuorta). Kuten olen jo aikaisemminkin kirjoittanut (kts. blogi 20.8.2021) sorsanmetsästyksen aloitus 20.8 aiheuttaa vesilinnuilla paniikkia, syystäkin.
Tuossa vaiheessa joutsenen poikaset ovat hyvinkin noin kolmen kuukauden ikäisiä. Ne ovat jo melko kookkaita ja vaaleanharmaita. Ne ruokailevat itsenäisesti, mutta liikkuvat perhekunnittain. Jos toinen emoista lähtee käymään jossakin, toinen emoista jää poikasten turvaksi.
Tämä perhe oli toista sorttia. Joutsenvanhemmilla oli tapana jättää poikasensa itsekseen jopa päiviksi. Kyllähän poikaset tulivat toimeen, kun ruokaa löytyi ja turvautuivat toinen toisiinsa, mutta outoa se oli. Oliko perhe-elämä joutsenvanhemmille niin rankkaa, että piti välillä lähteä irrottelemaan muualle pois poikasten luota?
Eräänä päivänä järvelle tuli toinen laulujoutsenperhe, mihin kuului emojen lisäksi kuusi poikasta. Joutsenperhe meni tutustumaan hylättyihin poikasiin. Järvelle saapui myös yksinäinen, aikuinen laulujoutsen ja jonkin ajan kuluttua poikasten hulttiovanhemmat. Hulttiovanhemmat hätistelivät muut joutsenet pois "reviiriltään" ja jäivät taas joksikin aikaa omien poikastensa luokse.
Tarina ei kerro miten lopulta poikasten kävi. Toivottavasti joutsenvanhemmat opettivat poikaset lentämään ja ohjasivat siten pois Pohjolan hyisestä talvesta...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti