Eeva-Liisa Mannerin syntymästä tuli 5.12 kuluneeksi 100 vuotta. Kuulin tämän runon Puut ovat täynnä tuulta eilen radio Ylen 1:n päivän mietelauseena. Runo on taltioitu em. ohjelmasta.
PUUT OVAT TÄYNNÄ TUULTA
Puut ovat täynnä tuulta/ Ja pudottavat värinsä päivä päivältä/ Vain hongat kohtaavat syksyn muuttumatta/ Suorat ja hoikat, juuret kallioiden ratkeamissa/ Latvat lunta, lumen tuoksua/ Pilvet kulkevat latvojen hipaisten/ Polku on kuurainen, ruoho on taipunut/ Tuuli tuo lehdet kuin huokauksen/ Metsä ja vie pois/ Lintuja ei ole/ Parvittain ne ovat humisseet ylitse/ Ja muuttaneet tuuheihin laaksoihin/ Viimeiset haukat, kevyet, mustat/ Lentävät läheltä maata/ Ja katoavat metsän syvennykseen/ Palaamatta
Runo on mm. kokoelmassa Niin vaihtuvat vuoden ajat (1964).
 |
| Pudoteltiin 11.12 pakkaslumet ennen suojasäätä uudisrakennuksen suojakatteen päältä. Työkaluna viljakola, jota ennen käytettiin viljan kuivatuksessa kuivurissa. Valokuvaaja J.P. |
 |
| Sivakoimaankin pääsee pakkasen hellittäessä |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti