Tapahtumasta on noin 10 vuotta aikaa. Elettiin syyskuuta. Olin Tampereella menossa vetämään jumppaa lyseon lukiolle. Olin kulkemassa Aleksanterin kirkon ohitse Pyynikin kirkkopuistossa.
Huomio kiinnittyi jo kohtalaisen kaukaa nuoreen pariin halaamassa toisiaan. He olivat kohdanneet toisensa vastakkaisista suunnista, polkupyörien todistaessa niin ikään kohtaamista kuin törmänneenä toisiinsa.
Halaus jatkui kulkiessani kohti nuoria. He olivat kuin elävä patsas, liikkumattomina. Minua alkoi kiinnostaa tilanne ja istahdin puiston penkille, sillä jumpparyhmän alkamiseen oli vielä sopivasti aikaa.
Ihmiset kiirehtivät kirkkopuiston halkovia hiekkakäytäviä pitkin eri suuntiin. Kaupungin ruuhkainen liikenne saartoi kirkkopuistoa Hämeenpuiston, Pirkan- , Marian- ja Hallituskadun suunnilta. Ympäristö tuntui häviävän jonnekin kauemmas nuorten kohtaamisen aiheuttamasta tunteesta.
Halaus jatkui ja jatkui. Minun piti jatkaa jo matkaani. Kävelin nuorten ohitse. He eivät olleet liikkuneet lainkaan koko aikana. Olin seurannut heitä ainakin 10 minuuttia. Käännyin vielä liikennevaloissa ylittäessäni Mariankatua heitä katsomaan. Halaus jatkui.
Se jätti jäljen.
Kauanko halaus kaikkinensa kesti? Mikä tarina nuorilla oli halauksen takana? Miten tarina jatkui? Huomasiko kukaan muu nuoria keskellä kirkkopuistoa?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti