Yksi suurimmista nautinnoistani on lukea, pidellä kirjaa käsissä, selailla sitä, tutkiskella. Olen ladannut muutaman kirjan tabletillenikin, muttei se ole sama kuin oikea kirja.
Kokeilin poikkeuksellisesti äänikirjaa joulun pyhille. Ajattelin maksimoida lyhyen joululomani, rentoutua hyvän lukijan (Jukka Pitkänen) ääneen ja mielenkiintoisen kirjan (Richard Osmanin Torstain murhakerho) äärelle kuuntelemalla äänikirjaa vuoteessa.
Mutta miten siinä kävikään. Nukahdin lähes samantein ja tämä toistui useaan otteeseen. En ole päässyt kirjassa muutamaa lukua pidemmälle, enkä vieläkään ole perillä tapahtumista, vaan joudun aloittamaan kirjan uudelleen alusta. Tasainen, rauhallinen luenta on kuin uneen kiikuttava kehto.
Ehkä "luvan" kanssa nyt huilaan. Minut vain on kasvatettu siihen, että töitä on tehtävä, oltava ahkera ja aikaansaava. Vetelehtiä ei saa! Vieläkin 'äidin haamu' patistelee tarttumaan töihin...
Ja olenhan painanut pitkää päivää. On ollut kaikenlaista: iloa ja murhetta. Reilun yhdeksän kuukauden töissäolon aikana olen ollut viikon lomalla, sekin koiranhoitoa primaarileikkauksen jälkeen. Seuraava loma odottaa vasta ensi kesänä. Jaksaa, jaksaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti