Olen viettänyt muutamia päiviä kuumeen vuoksi täydellisesti huilaamassa. Painotan tässä kohtaa sanaa täydellisesti, sillä koskaan aikaisemmin aikuisiällä ei ole ollut tilannetta, että olisin voinut antautua sairastamiseen kokonaan, vaan huolettavanani on ollut aina koira.
Ei sillä, mieluummin veisin nytkin Uskoa ulos kuumeisena, kuin olemalla ilman koiraa.
Kuluttaakseni ylimääräistä aikaa (onpahan siinäkin määritelmä), olen tutustunut tiedustelueversti evp., filosofian tohtori ja yliopisto-opettaja Martti J. Karin haastatteluihin ja youtubessa olevaan Jyväskylän yliopistossa kuvattuun videoon hänen luennostaan.
Luennossa hän valottaa venäläistä strategista kulttuuria - miksi Venäjä toimii niin kuin se toimii? Video on ollut hyvin suosittu.
Itselläni on puolet slaavilaista verta (kts. blogit 31.5, 5.7, 30.9.2021). Toinen puoli on suomenruotsalaista.
Karin (3.12.2018 nauhoitetussa) luennossa kiinnitti vahvasti huomioni käsite NARODNOST, eli Venäjän oma versio kansallisuudesta (siitä ei ole hyvää suomenkielistä termiä). Narodiin kuuluvalla on kyky odottaa ja kestää kärsimystä.
Tuo luonnehdinta kyvystä odottaa ja kestää kärsimystä uppoaa minuun kuin veitsi sulaan voihin. Se on se suurin henkinen oppi mitä sain perintönä äitini puolelta. Tai sen jonkinlainen narratiivi. Ei saanut olla kunnianhimoa, ei kannustusta, ei tavoitteellista toimintaa paremmasta elämästä seuraavalle sukupolvelle.
Tai sen kaiken tukahdutti aikoinaan Stalin hyökkäämällä Suomeen 1939. Neuvostoliiton oikeudeton hyökkäys Suomeen 1939-1944. Karjalaisten evakkojen piti rakentaa elämänsä tyhjän päälle. Suomen piti maksaa mittaamattoman suuret sotakorvaukset samaan aikaan Neuvostoliitolle.
 |
| Heinäntekoa 1969, kyläläisiä talkoissa. Isoisäni ohjastaa hevosta. Valokuvaaja äitini. |
Nyt Venäjän oikeudeton hyökkäys Ukrainaan ovat täysin toisiinsa verrannollisia.
Minkälaisia traumoja tuo kaikki jättää ihmisiin useiden sukupolvien ajaksi?
Suosittelen Martti J. Karin luentoa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti