Monimuotoisuus

 Tänään vietetään kansainvälistä luonnon monimuotoisuuden päivää. Samalla tämä on blogini 100. postaus. Hyvä päivä siis.

Luonnon monimuotoisuudella tarkoitetaan elämän koko kirjoa: lajien sisäistä perinnöllistä muuntelua, lajien runsautta sekä niiden elinympäristöjen monimuotoisuutta. 

Mutta miten olemme tilanteessa, että luonnon monimuotoisuudesta pitää muistuttaa erikseen? Ihmistoiminta aiheuttaa monenlaisia uhkia luonnon monimuotoisuudelle. Se tuhoaa erilaisia elinympäristöjä. Niiden tuhoutuessa lajeja häviää. Jäljelle jäävät populaatiot voivat olla liian pieniä, jotta kestävä lajinsisäinen monimuotoisuus säilyisi.

Valitsin päivän kuvaksi kukkivat mustikat. Tässä ne odottavat pölyttäjiä. 

Tärkeimpiä pölyttäjiä ovat mehiläiset ja kimalaiset. Myös perhoset, kukkakärpäset ja jotkut kovakuoriaiset pölyttävät.

Viime vuosina on uutisoitu pölyttäjien kadosta. Pölyttäjähyönteisten hupenemiseen syynä ovat elinympäristöjen katoaminen, hyönteismyrkyt, vieraslajit ja ilmastonmuutos. 75% viljelykasveista tarvitsee hyönteispölytystä. Saksassa hyönteisten määrä romahti  yli 75% vain 27 vuoden aikana.

(Lähteet: MMM, peda.net, yle.fi)