Elämä ennen ja jälkeen

Lehtikuusilankku (Larix) odottaa höyläystä

Juurisyy, miksi halusin tätä elämänmuutosta, juontaa vajaan 10 vuoden päähän. Sairastuin melko rajusti suhteellisen vaarattoman virustautiin. 

Olin sairaus- tai osasairauslomalla kahdeksan kuukautta, mutta toipuminen kokonaan kesti lähes kolme vuotta.

Akuuttivaiheessa, kun olin erittäin kipeä ja luulin kuolevani, juolahti mieleeni kysymys: missä haluaisin viettää viimeiset hetkeni? Ja vastaus oli: mökillä.

Sitä kohden olen määrätietoisesti kulkenut. Kolme vuotta sitten aloin katsella eri valmistajien talomalleja. Keräilin erilaisia ideoita sekä sisustukseen ja materiaalivalintoihin että käsityöläisten yhteystietoja.

Kun sain tiedon uudesta työpaikasta en empinyt hetkeäkään. Olin tehnyt suunnitelmia ikään kuin varastonhyllylle ja sitten vain aloin nostella hyllyltä suunnitelmia käytäntöön.

Sitä sanotaan, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. 

Tauti jätti jotakin jälkiä elimistööni ja esimerkiksi eliniänodote varmasti laski kohdallani. Voin vain todeta, että tauti oli elämässäni monessa suhteessa kuin vedenjakaja. Elämä ennen ja jälkeen.

Kuvassa on viime kesänä urakoituja lehtikuusilankkuja, joista tulee uudisrakennukseeni verannan ja kuistin lattia ja portaat. Niitäkään tehdessäni en tiennyt, että näin pian ne tulevat käyttöön. Ihastuin hienoon puuainekseen ja heitin tuolloin leikilläni, että näistä tulee lattia uuteen mökkiini.