Eilen kävimme toisen kerran tälle talvelle pudottelemassa lumia pois uudisrakennuksen suojakatteen päältä (kts. blogi 12.12.2021). Homma on yllättävän raskasta, vaikkei se siltä ehkä näytäkään.
Olen marraskuun loppupuolelta saakka, silloin kun talvi näillä leveyksillä alkoi, ruokkinut lintuja tontilla. Ostin Roinilan liikkuvasta lihatiskistä joulun kunniaksi linnuille suolatonta silavaa kolme siivua. Eilen kun menimme tontille, oli toinen silavista saanut 'jalat' alleen tai 'siivet' selkäänsä. Se oli hävinnyt. Epäilen asialla olleen joko korppien (Corvus corax) tai närhien (Garrulus glandarius). Jollakin on ollut ainakin kunnon pidot! Toinen silavista on vielä jäljellä. Siinä on parempi kiinnitys. Yksi silava odottaa vielä pakastimessani.
Tämä menee nyt mainostamiseksi, mutta Roinilan liikkuva lihatiski on toimiva konsepti täällä maalla. Vähän niin kuin ennen vanhaan kauppa-auto, mutta tuotevalikoima on rajattu tuoreeseen lihaan, makkaroihin ja säilykelihaan. Joulun alla moni asiakas näytti tilanneen joulukinkun Roinilasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti