Oireilua 4

 

Tänään on kulunut neljä kuukautta Uskon kuolemasta. Tällä viikolla korjasimme Uskon hautaa laittamalla kiven muistomerkiksi. Kivi löytyi pohjatöiden aikaan tontilta. Asettelin kuusen kävyt kynttilälyhdyn ympärille säteittäin. 

Kuusenkävyt erityisesti olivat Uskolle mieleen. Niillä meidän lukemattomilla lenkeillä Usko pysähtyi tiettyjen kuusten kohdalle ja siinä oli aina leikkituokion paikka. Opetin Uskolle myös kaatuneiden havupuiden latvuksista etsimään käpyjä. Niitä se "jaagasi" ahkeraan.

Nyt lenkkeillessäni talon lähistöllä tärkeissä maastoissa minusta tuntuu etten ole kokonainen – ilman koiraa. Ja edelleen löytäessäni kuusenkäpyjä tai talven jäljiltä kaatuneen kuusen tai männyn, ajattelen Uskoa: "miten hyvä käpy Uskolle" tai että "tuossahan latvuksessa on vielä runsaasti käpyjä". Ennen kuin muistan ettei Uskoa enää ole.