Ei läheskään kaikkea isästäni 6

 

 Aloin lukea isäni lähettämiä kirjeitä ja kortteja luetteloimalla ne samanaikaisesti kronologiseen järjestykseen. Isälläni oli tapana kirjoittaa kirjeet kirjoituskoneella, kortit käsin. 

En tiedä vielä mitä materiaalilla teen. Yksi kirje sisältää isäni 49 sivua kirjoittamaa omaelämänkertaa.

Luin silloin tuoreeltaan kaikki kirjeet ja kortit, mutta monissa kirjeissä oli mukana lehtileikkeitä yms. Ne jäivät lukematta. 

Eräs ystävistäni sanoi, että kirjoitan paatoksellisesti tähänkin blogiin (terveisiä 💋). Nyt tiedän ja YMMÄRRÄN mistä se paatoksellisuus juontaa juurensa. Isäni kirjoitti todella mahtipontisesti, jopa saarnaavasti. Silloin nuorena, ja nytkin kirjeen luettuani, tarvitsen välimatkaa isäni ajatusmaailmaan.

Yllä olevassa kirjeessä olemme isäni kanssa tunteneet puoli vuotta toisemme. Nyt luettuna tuo ote tuntuu todella hyvältä. Valitettavasti en muista, miltä se tuntui nuorena.