Eilen sitten höyläsimme lehtikuusilaudat. Jo viikolla ystäväni ajoi traktorilla laudat höyläämölle. Meitä oli sama poppoo höyläämässä lukuunottamatta höyläkoneen käyttäjää, kuin silloin kun veimme sohvani 'sijoitukseen' (kts. blogi 19.9.2021).
 |
| Tässä syötetään lauta höyläkoneeseen (katoksen alla) |
 |
| Höylätyn tavaran vastaanottoa ja edessä oikealla valmis tavara |
Ja kuten reilut kaksi vuotta sitten, kun olin ensi kertaa kosketuksissa lehtikuusilaudan ja lankun kanssa, ja tuolloin ihastuin puun tekstuuriin - voinen todeta, että on upeata lautaa🤩
Ystäväni ajoi laudat KOTIIN. On juhlavaa sanoa ja kirjoittaa sana 'kotiin'. Tuntuu kuin olisin ollut 'kodittomana' siitä lähtien, kun mökki purettiin (20.9.2021). Ei tämä asunto, jossa asun ole koti. Tämä on enemmänkin varasto.
Seuraavaksi laudoista tehdään kuistin ja verannan lattia, portaat. Nyt en lautoja enää kättele. Ehkä seuraavan kerran laitan niihin puuöljyn ja sitten vain jaloittelen niiden päällä ja ihailen.
On hieno tunne, että on jotakin tehnyt itsekin talon eteen. Pientä, mutta melko näkyvää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti