Sain kutsun pieneltä työporukalta, ja heidän toiveestaan kävimme eilen syömässä tamperelaisessa, jo legendaarisessa ravintolassa. Koin taas kerran upean yhteenkuuluvuuden ja hyväksynnän tunteet, mitä viime aikoina saavutimme työryhmän sisällä. Eikä märehditty lähtöäni, eikä koronarajoituksin halattu jäähyväisiksi. Just fade away.
Pyöräilin kotiin pimeän kaupungin lävitse itkien. Tai taisi pakkanen jäädyttää kyyneleet silmiini. KIITOS rakkaat työkaverit! Yhteistyössä on voimaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti